keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joulyö, juhlayö

Dodiiiiih, se on Veeratäti täällä taas päivittelemässä kuulumisia, Krista jo näytti vähän avanneen tuota joulun sisältöä teille, mutta kertaushan on opintojen äiti. Saattaa olla, että olen tässä blogissa maininnut eräästä hyvin kuumasta miehestä, joka toisinaan asioi työpaikallani. Tämä kyseinen sälli koitti loppukesästä saada mua luokseen jatkoille Jointista, mutta kosta olin tilapäisessä vinksahtaneessa olotilassa skippasin jatkot luonaan ja häivyin Konstalle. Jälkeenpäin on monta kertaa kaduttanut, koska tää tyyppi vaan on niin kuuma! Seuraavan kerran, kun hänet Jointsussa näin oli mulla kiihkeät suutelot menossa toisen miehen kanssa jälleen, jotenka ajattelin tilaisuuteni tämän kaverin kohdalla loiskahtaneen siihen kankkulan kuuluisaan kaivoon ankkuri jalassaan.Onneksi kuitenkin koitti joulujointti joka on meidän kaupungin suurin kassamagneetti kyseiselle paikalle. Sinne siis ilmestyi myös tämä Jonne, joka lyöttäytyi kaverinsa kanssa mun ja Kristan pöytään jossa meitsi istui kuulemma kauhee smailari päällä koko yön, siis aina silloin kun en ollut kuumeisesti tutkimassa Jonnen hammaskarttoja. Pussailu on kivaa saatana! :D Itselläni on hyvin heikot muistikuvat oikeestaan koko yöstä, mutta sen tiedän ja tunsin myös sisäreisissäni vielä eilen, että kivaa oli.
En tiedä koska, mutta jossain kohtaa hypättiin taiin, joka suunnisti Jonnelaan. Aamulla huomasin, että oli jääneet punkut juomatta, mutta se ei mieltä painanut yhtään, tuli niin paljon parempaa tekemistä. Seksi oli hyvin kuumaa, kuten jo aiemmin arvata saattoi ja kokeiltiin mys mulle uutta tuttavuutta, eli kihelmöivää liukkaria, voin kertoa että sekin toimi oikein hienosti!
Aamulla otettiin sitten vielä melko iisisti uusiksi, ja sitten meitsi päätti ajan olevan kypsä häipymiselle. Steppailin koko matkan kauhee smailari taas naamalla Kristalle saakka, jossa sitten kimpassa fiilisteltiin hyvä tovi. Kerrassaan mainio joulu.


Sitten on vielä olemassa toinen tapaus, joka on kyllä sangen kinkkinen sellainen, nimittäin Sauli, muta en jaksa alkaa juttuja hänen kanssaan nyt tähän väliin spekuloimaan, palaan asian tiimoilta langoille myöhemmin.

Tähän kuittaan tällä erää, toivotellen vielä hyvät uudetvuodet kaikille teille <3

xx,
Veera

tiistai 27. joulukuuta 2011

Joulut ja jointit.

Olipas taas piletystä kerrakseen huh! Meijän piti Veeran kanssa panostaa joulupäivän jointtiin, mutta panostettiinkin vahingossa jo aattona.. Kunnon kaasussa kaks päivää ja pikkumustat ja pitsialusvaatteet löytyi sunnuntai-aamuna pitkin kämppiä.. Me niin saatiin molemmat. Samaan aikaan. Eri osotteissa sentään. :D Mut kuitenkin!

Omasta sängystäni heräsi Matias (hups, kerta kiellon päälle). Pantiin kerran yöllä ja kaks aamulla. Mä niin toivon ettei se ala fiilaa mitää, se nimittäin sano aamulla et hän alkaa tykkää musta joka kerta vaan enemmän. Just joo, miks seksiin pitää sekottaa jotaina tykkäämisiä? Mua ei ainakaan lämmitä. Pakko oli saada ja se siitä nii nätisti sitte lähti matkaan ni se oli otettava sillon kun sai :D Ei auta! Ja sitten se kyseli myös et millon otetaan uusiks..Jaa'a no kattellaan! Mietin kyllä vakavasti et pitäiskö siit ottaa sellanen puolikas fuckbuddy. Jos ei muuta saa ni Matiasta. Se vois ehkä toimii, mut ei missään nimessä joka viikonloppu. Ehkä kerran kuukaudessa maksimissaan, muuten lähtee mopo käsistä ja olen hirveä ihminen Jennan kannalta.. Joka ei muuten vieläkään tiedä koko Matias-asiasta! Ja ei kai saa tietääkkään...

Just eilen juteltiin Veeran kanssa et meil ei olis varmaa yhtäkään kaveria jos jengi OIKEESTI tietäis mitä me touhutaan. Meist on tullu itsekkäitä paskiasia jotka käy koluumassa kielletyt hedelmät. Who cares, joskus pitää olla itsekäs. Ja meijän aika on just nyt, sori vaan kaverit! Kyl te tajuisitte, ootte tekin joskus ollu tässä samassa veneessä. Mut nyt kaikki vaan seurustelee ja on unohtanu ne omat villi ajat, hmph.. Mikä on aika perseestä, koska me ei olla yhtään huonompia ihmisiä sen takia että se aika ei ole meillä takanapäin vaan NYT.

Jotenki myös järkyttävää on se, että tää vuosi loppuu kohta. Ei oo kovin montaa päivää jäljellä! Mihin tää aika on menny oikeesti? Mä oon kyllä eläny nyt ehkä parhainta aikaa piiiiitkään aikaan, mä niin nautin. Mä saan olla, mennä ja tehdä. Mulla on vitun jeessei kavereita ympärillä ja tykkään mun duunista. Mitä ihminen voi enempää toivoa? Vaiks onki niit joitain murheita niin silti mä olen ollut tänä vuonna onnellisempi kun pitkään aikaan, ja se on ihanaa! Toivottavasti ens vuos on yhtä siisti ja nautin ja elän yhtä täysillä mitä nyt. Tosin puhuttiin vähän Veeran kanssa myös sellasta että ens vuoden saa viel bilettää ja sit pitää alkaa rauhottuu.. Ja löytää poikaystävä. Tai varteenotettava sutina. Noh, kattellaan ;)

xoxo, Krista!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Järki on jäässä luuhun asti

Moi!
Tovi sitten kirjoittelin seksittömästä tammikuusta, ja nyt otan sen takaisin! Hahaa, siitäs saitte! Perusteluja löytyy, koska tilanteet muuttuu yllättävän nopeasti allekirjoittaneen kohdalla. Sauli lähti nimittäin viime viikolla kotiseuduilleen, hyvinkin kauas näiltä leveysasteilta, ja hän tekee comebackin tammikuun alusta, ja siinä kohtaa on turha selibaattia edes meitsin kohdalla ajatella. Vietin herran kanssa tuon viimeksi mainitun viikonlopun lisäksi myös maanantai-tiistai yön, sekä aamun, jonka jälkeen vein hänet juna-asemalle ja voi sitä suuteloinnin määrää! Nyt ollaan oltu sen jälkeen yhteyksissä lähes joka päivä, tosin lähinä tietokoneen välityksellä, mutta kuitenkin. Tähdennettäköön tähän väliin, että me ei seurustella, enkä tilanteen moiseksi soisi muuttuvankaan ihan lähiaikoina ainakaan. Joulujointissa saa siis tehdä mitä vaan kroppa tahtoo, jos sille tuulelle sattuu ;)

Olen rakastunut tähän biisiin <3

xx,
Veera

maanantai 12. joulukuuta 2011

Pari muuttujaa taas!

Krista se täällä pitkästä aikaa kirjottelee! On ollu vähän kaikennäköstä tekemistä,reissaamista ja sukujuhlia ja muuttamista ja sen semmosta.. Tällä hetkellä punkkailen Veeran äidin luona, toimii! Ollaankin naurettu et jouluaatosta saattaakin tulla aikamoinen spektaakkeli kun ainakin osakseen vietetään se saman katon alla. Sekin vielä, että molemmat raahais jonku jouluhalikaverin ni johan olis äippä ilonen :D

Miesrintamalla ei mitään mullistavaa eikä uutta, pk-seudulla pyörähtäessä ei voinu muutakun silmäillä söpöjä poikia kun olin siskolla yökyläilemässä niin se hieman rajottaa mahdollisuuksia raahata kakslahkeista kotiin. :)
Noh, miehistä viis niinhän se Chisukin laulelee!

Joo siis tää on kummalista miten emotionaalinen oon ollu tässä viimesen viikon sisään. Lauantaina tuli itku pilkun aikaan, perus ikävävollotus kun siskon kanssa halailtiin. Ja tänään oon itkenyt jo kolme kertaa. Aika raju saldo yhelle päivälle :D On vaan jotenkin niin väsy ja loppu ja harmistunut. Mut eiköhän tää tästä ala taas helpottaa pikkuhiljaa. Toivottavasti mulla on jotain mielenkiintoista kerrottavaa nousevasta viikonlopusta.. Käy muuten taas tylsäks tää elämä :D

xx, Krista

PS. Eilen kun oltiin Veeran kanssa burgerilla lähipubissa (joka muuten tällä hetkellä sijaitsee vielä lähempänä minua :D ) näin ohimennen Villen. Olipa se soma! Haukku mua alkoholistiks kun kannoin mulle ja Veeralle lonkeroa pöytään. Hmph, mistähän lienee johtuu. Kummallista.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Tutkivaa journalismia pienissä jouluissa.

Kuulin teorian, joka on minulle aiemminkin kerrottu, tosi toisella puolella tellusta, eli sen täytyy pitää joltain osin paikkansa. Here we go:
"If you wanna get a chick, always go to the ugly one."
Eli jos esimerkiksi baarissa on tyttöporukka, mies menee usein (osittain alitajuisesti) pokailemaan sitä vähiten viehättävää yksilöä, koska tästä seuraa se, että joukon hottis tulee mustasukkaiseksi, jolloin hän tekee mitä tahansa saadakseen tämän miehen itselleen. Aika karua, vai mitä? Tästä teoriasta kiinnostuneena laittoi Krista minut asialle tekemään taustatutkimusta kaupungin yöhön.
Kysyin tietenkin ensin veljeni mielipidettä (muistutettakoon tässä kohtaa, että kyseinen tapaus on 19 vuotias hunsvotti), hän kiisti teoria omalla kohdallaa, ilmoitti itsevarmasti menevänsä aina suorinta tietä sen kuumimman kissan kimppuun (miksiköhän niitä ei sitten seurassaan ole näkynyt, herää kysymuys). Mutta ystävänsä kuulemma toimivat toisinaan teorian mukaisesti. Seuraavaksi puin tätä asiaa eksäni kanssa, joka ei myöskään kuulemma itse toimi näin, mutta ei kyllä toisaalta ole oikeen mikään playeri kumminkaan.
Perjantai iltana koitti firman pikkujoulut, haastattelin asian tiimoilta erästä toista 19 vuotiasta, joka myös kiisti itse toimivansa näin, josta sitten taas alkoi herätä hissukseen teoria, että valehtelevatko kaikki miehet, vai onko tämä kenties sellaista classified tietoa, jota ei kauniimmalle sukupuolelle jaeta? Pikkujouluissa tuli suomalaisen kansanperinteen mukaisesti juotua reippaasti viiniä, ja tutkimus vallan lipsahti mielestä. Siellä toisaalta kuulin kauniin ja herkän vaimokriteerin "kunhan muija osaa pestä pyykkiä ja tehdä hyvää ruokaa." Niin, että tervetuloa 2000 luvulle, ääliö.
Jatkettiin matkaa vanhaan kantakapakkaan, josta löytyi mielenkiintoinen tutkimuskohde, jonka luokse päädyin kummalisen yhteensattuman kautta. Ja voin kertoo että oli kuumat puuhat! Niskakarvat nousee vieläkin pystyyn. Tämän tutkimuksen tuloksena, löysin siis läänin parhaimman suutelijan, joka sattuu olevan erittäin hyvin varusteltu muiltakin osin. Esiteltäköön hänet teille Saulina. vuoden 2009 joulukuussa sama kaveri oli pyytänyt allekirjoittanutta kahville ja leffaan, mutta silloin olin kylmästi vastannut ajoituksen olevan oikein huono. Kyl me silti pussattiin.
Mutta perjantai yötä ja lauantai aamupäivää en nyt voi hehkuttaa tarpeeksi, siis voi luoja!

Tutkimus taitanee olla tältä osin hyllytetty, koska miehet tuntuvat olevan kovin epärehellistä sakkia, mutta eipä tuo tällä erää kovasti mieltä paina.

Menen tästä muualle hykertelemään, hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

xxxxxxxxx,
Veera

torstai 8. joulukuuta 2011

Tipaton tammikuu my ass!

Hassuilla ihmisillä on tapana pitää tipaton tammikuu, itsehän en ole koskaan moisesta ääriajattelusta perustanut, mutta keksittiin Kristan kanssa, että voitaisiin tehdä siitä oma versiomme. Koska tämä loppuvuosi on keulinut niin pal kauhiasti erilaisten miesten saralla johtuen osittain viime aikojen motostamme "sillon otetaan, kun annetaan", niiin voisipa koittaa ottaa tuon tammikuun vähän rauhallisemmin. Helppo se on nyt lupailla, kun siihen on vielä olevinaan tosi paljon aikaa, sehän on kuitenkin vasta ensi vuonna.
Tästä "lupauksesta" kuitenkin seuraa sellainen seikka, että tämä loppu joulukuu täytyy vielä painaa täsyillä! Sillä sitä morkkista vietellään sitten vasta tammikuussa.
Uskomattoman moitteetonta logiikka, vai mitä?


xx,
Veera

maanantai 28. marraskuuta 2011

I've got a devil on my shoulder...

Tiedättekös, kun sanotaan, että ihmisen hartiolla istuu pari tyyppiä, oikealla se enkeli ja vasemmalla paholainen? Meikäläisen oikealla olkapäällä istuva tyyppi ja mun omatunto on sellasia kavereita, että ne ottaa hatkat heti kun meitsiltä aukee ensimmäinen bisse. Käsikynkässä lähtevät muualle, ja paskiaiset palaavat seuraavana aamuna tyyliin "Noh, oliko kivaa? Vituttaako? HYVÄ!" Näin siis männä viikonloppuna myös. Sanottakoon vaikka näin nätisti kierrellen, että ihan väärän ihmisen kanssa jatkui ilta Jointista (se paikka on muuten kirottu, sanokaa mun sanoneen) kotiin. Niin siis entiseen kotiin, mun äitin luokse, jota hyvin paljon nauratti seuraavana aamuna, kun kalpeahko vanha tuttu vuosien takaa kömpi puoliltapäivin sängyn pohjalta ylös.
Lauantaina morkkistelin ihan sillee semisti, mutta sunnuntaina paljon, ja tänään laitoin mahdollisesti pisteen koko jutulle. Luulen ainakin. Shit happens ja sillee.

Huomenna nollaamaan ihan eri piireissä, eiköhän tämä taas tästä iloksi muutu...

xx,
Veera (känniääliö)


sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Dokailut ja mokailut.

Joo kyllä nyt taas sutisee enemmän ku tarpeeks mutta suurimmaks osaks ihan vääriltä suunnilta! Mua ahdistelee yks parisuhteessa oleva miekkonen joka haluais mut hänen ja kumppaninsa seksileikkien kolmanneks osapuoleks..Siis anteeks mitä, tää juttu menee jo ihan sairaaks. Aluks tää oli hyvä läppä, mut nyt tää homma menee ihan erilaisiin sfääreihin. Se on kaivanu findista mun numeron ja se tossa viimeyönä soitteli..Voi apua :D Nojoo, ei siitä sen enempää.

Mutta arvatkaapas mitä? Mä sain Villen mun vällyihin perjantaina! Mä olen ollu niinku niin kamala saalistaja et vähän saattaa hävettää... Voi jehna, mut siis oon niiiiiin pettyny, me ei edes heiluteltu peittoa!! Siinä oli jotain käsi ja suutouhuja mutta sitä itseään ei. Siis jumalauta, tää on taas ku pikkulapselta viedään megakokonen saatanan hyvä tikkari ekan nuolasun jälkeen. Niin julmaa :D Lauantainakin nähtiin ohimennen ja oltiin molemmat vaan coolin viileitä.. Thank god osasin käyttäytyä enkä puumannu sitä sentään toista iltaa putkeen! Se heitti niin hyvää läpyskää perjantaina, alaks mä sen tyttöystäväks ja eks mä ookkaan ammatiltani puumanainen jne.. Perusjuttuu, on se vaan niin soma poika en ehkä kestä :D Ja tietenkin koko tilanteen kruunaa se, että kun Ville menee kertomaan Eemelille mitä on tapahtunut, haha.. Siitäs saa sekin saatana.

Onneks nousevaan viikonloppuun on vielä viis päivää aikaa... Ehkä tästä edellisestä kerkee selviimään tsägällä ennenku taas tarvii lähtee uudestaan rimpsailee. Noh, kaks päivää ja tää olo on ohi :D

Sekaviin tunnelmiin, Krista.


maanantai 21. marraskuuta 2011

To be or not to be?

Lupasin palata asiaan erään suuren kysymyksen merkeissä, eli onko parempi harrastaa parisuhdetta, vai paria suhdetta? Hehheh, maanantai, tuo annettakoon anteeksi. Noh olen siis asiaa pyöritellyt hetken mielessäni, ja koska itse olen ollut parisuhteessa lähes jatkuvalla syötöllä siitä asti, kun täytin 17, siitä on kokemusta enemmän.
Parisuhteen hyvinä puolina pidän itse tunteita, turvaa, seksiä (jota saa muuten silloin huomattavasti enemmän!), sekä niinkin yksinkertaisia asioita, kuin jos vaikka on skenaario, jossa päättää olla viikonlopusta vaikkapa lauantain selvinpäin, voi viettää sen sällin kanssa vaikka leffailtaa tms. tuntematta itseään omituisella tavalla joko orvoksi taikka kummalliseksi. Tämä nyt siis ihan omalta kantiltani ajatellen, kaverini kun tuntuvat olevan rapajuoppoja ;)

Sinkkuelämä sitten taas avaa paljon muita mahdollisuuksia;
ei esimerkiksi pääse kyllästymään siihen yhteen samaan naamaan, jota pahimmassa (?!) tapauksessa näkee joka päivä jatkuvalla syötöllä. Sama siellä makuuhuoneen puolella (tiedätte kyllä hyvin mitä tarkoitan, turha yhtään pudistella päätään siellä).
Ei tarvitse selitellä kenellekkään, okei paitsi kavereille, minne on menossa, kenen kanssa, miksi, ja miksei mun kaa? 
Vapaus, do i even need to say more?

Viikonloput vaihtelevat huomattavasti, esimerkiksi juuri tämä äsken ohi mennyt oli omalta osaltani varsin rauhallinen, vaikka drinksuja tuli molempina öinä nautiskeltua, kuitenkin molempina öinä päädyin yksin kotiin nukkumaan. Toisin kuin Krista, jonka takia mun tarvitsee TAAS hankkia uusi lainakainalo, emmä mitään kaunaa kanna, mutta perkele! :D
Lauantai yönä olis kyllä ollut kieltämättä kiva tulla kotiin lusikoimaan jonkun kanssa, mutta siihen tarkoitukseen ei nyt olisi kyllä mitään poikaystävää tarvinnut. Miksei mulla vaan voi olla sellasta miestä pikavalinnassa, kuka hoitaisi nuo kuuluisat fuckbuddyn tehtävät kunnialla kotiin ja turhia kyselemättä?
Vastaus kysymykseen siis tällä hetkellä omalta osaltani:

Sinkkuelämä fucbuddyllä höystettynä, kiitos.


xx,
Veera

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Right Round.

Nonni, eilen tais irrota. Mutta onko tässä oikeesti mitään järkeä että saa, ja silti tuntee vaan morkkista ja ei edes osaa huumailla siitä.. Tää neitokainen kävi bygäsee Matiasta tossa eilen, ihanaa piiri pieni taas pyörii.. Veera otti tottakai tietenkin asian ihan ookoo, mutta tässä nyt jännittää että mites mahtaa käydä jos Jenna saa kuulla asiasta. Mietin että jättäisin kertomatta tämän asian, en turhaa halua pahoittaa sen mieltä.. Mutta sitten taas toisaalta kun tää tuppukylä on juorukellojen luvattu maa, niin mitäs jos Jenna saa kuulla siitä jostain muualta. Sitte onkin kusi sukassa... Noh, mä spekuloin tätä asiaa mielessäni ja koitan tehdä jonkun näkösen fiksun ratkaisun.. Jos osaan..:P

Joo oli kyllä aikamoista kyytiä, melkeen puoltoista tuntia jyystettiin menemään ja ei jumalauta nyt on joka paikka jumissa ja tosiaan fyysisesti kiva meininki, mut henkisesti ei niinkään.. Olen niin hirveä ihminen, koko operaation ajan mietin mielessäni "Miten paljon tää olis kivempaa Eemelin kanssa"... Mut thank god en sanonut sitä ääneen kuitenkaan :D Nyt kaikki tytöt on ihan huumassa että mun pitää Matiaksesta ottaa joku fuckbuddy, mut äääääsh... Mä luulen että tää nyt oli oikeesti vaan tämmönen yhden illan hairahdus ja se siitä. Ehkä saattaa tulla kerta kiellon päälle mut ei sen kummempaa oikeesti. Tää vaan saatto olla mulle henk.koht ihan jees juttu, mulla kun kaikki seksikumppanit on ollu sellasia että niihin on ollut joku JUTTU, ja kaikkiin on ollu aikamoista seksuaalista vetovoimaa ja muuta sparklea että olen kyennyt heidän kanssan touhuilemaan.. Muttaniin takaisin pointtiin, Matiakseen en ole koskaan tuntenut mitään mielenkiintoa saatika fyysistä vetovoimaa ja en tunne edelleenkään, niin ehkä mä jollain tavalla nyt tajusin sen että voi vaan harrastaa seksiä fyysisenä toimintona ilman ylimääräsiä fiilareia. Rikoin rajojani. Olen ehkä vähän jopa sairaalla tavalla ylpeä itsestäni. Ehkä mä opin heittäytymään eri tavalla kun tämä jää on rikottu.. Hmm.. Jää nähtäväksi kuinka käy!

-Krista

lauantai 12. marraskuuta 2011

Että sellasta meininkiä!

Mä kirjotan varmaankin ensimmäistä kertaa lauantaina, ihme juttu. Eilen oli pitkästä aikaa perjantai johon ei ollut valmiiksi suunnitelmia, töistä kotiuduttuani vetäsin sellaset kevyet kolmen tunnin päikkärit ja sit olin ihan pihalla, että mikä aika, paikka, kuu. Mutta äkkiä tokenin hämmästyksestäni ja hetken hengailtuani suuntasin työkaverin luokse juomaan vähän laatikkoviintä, jonka laattikko kyllä petti hyvin pian... Noh mutta siellä istuskeltiin ja jossain kohtaa lähdettiin toiselle tienoolle hyvin pienimuotoisiin kotipippaloihin, joista toviksi poistuin, knu menin hakemaan Artulta mun korviksia... Herra oli lähistöllä toisissa illanistujaisissa (miehiä, pelejä, kaljaa, you know my point) ja tuli sitten siihen pihalle käymään. Juteltiin siitä miten sillä oli kauhee morkkis koska Juhani oli silläkin hetkellä siellä sisällä muiden kanssa, ja että harmittaako sitä, kun me nähdään tms. Mä sitten taas kerroin, etten ole tosiaan sitten etsimässä minkäänsortin seurustelusuhdetta, että mun mielestä on tosi jees jos voidaan vaikka vaan "lainakainaloida" silloin tällöin, ja sillee salaa. Mies oli samoilla linjoilla, elikkä siltä osin tilanne näyttäisi positiiviselta.
Palasin sisälle, ja juttelin henkeviä tyyppien kanssa. Arttu soitteli aika pian perään, ja sovittiin sitten, että napataan hänet mukaan kun lähdetään jatkamaan matkaa. Näin sitten kävi ja päädyimme takaisin mun työkaverille joskus kolmen maissa muistaakseni. Ja taas mä sain!
Ja taas Artulla oli morkkis. Ihmeellistä kärpäsestä härkäsöintiä.

Tarvis tästä pikku hiljaa siirtyä töihin, ei ihan hirveesti kyllä hotsittais, mut joopa joo. Menen baarimikkoilemaan ravintolaan, jossa on tänään pikkujoulut, paikalla kuulemma bändi & stand up koomikko, that should be interesting.

xx,
Veera





Psssst. Olen pohtinut viikon verran päässäni, että kumpi on parempi seurustelu vai sinkkuus, ja tämän aiheen tiimoilta palailen ensi kerralla asiaa.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Don't change your ways, change the place!

Mitä tehdä ensimmäistä kertaa tällä viikolla, kun on yksin kotona? No blogata! Hiukan syyhyttäny viikonlopusta asti päästä kirjottaa, mutta ei se oikein sovi, kun veli on vallan tuossa selän takana, pitäis järjestää netti meitsin huoneeseen. No mutta siitä viis, nyt on hetki aikaa ennen seinäkiipeilyä.
Elikkä joo toi perjantai oli taas yks oikeen spektaakkeli! Halloween bailut meni tosi hyvin, mutta siitä se alamäki sitten alkoi, kun oli pakko vetästä salamakännit, aina yhtä hyvä idea!
Jotenkin TAAS päädyttiin iänikuiseen Jointsuun, ja sieltähän löytyi tietysti tuttuja naamoja, kuten esimerkiksi Arttu, jonka Krista on jo aiemmin esitellyt. Mulla on siis ollut kanssaan myös juttujuttuja joskus 16 kesäsenä, mutta ei niistä nyt enempää tähän väliin. Jaa niin, Arttu on Juhanin, eli mun exän (se, jonka kanssa seukkailin kolme vuotta ja asuin kimpassa) niin paras kaveri. Hehheh.
Noh, meillä vähän lähti mopo vissiin käsistä suuteloinnin osalta siellä baarissa, lisättäköön tähän kohtaa että myös Artun exä (Siru)  oli pelipaikalla, ja ai niin, samassa pöydässä. Joo hyvä me! Mutta ne on kans eronnut jo yli vuosi sitten, eli yksi lieventäväkin asianhaara tästä tilanteesta.
Artulle sitten tosiaan matka jatkui pilkun jälkeen ja sain, kun sainkin. Jotenki se nyt ei vaan tällä erää kauheesti mieltä lämmitä, poden nimittäin siitä Jointsu toiminnasta vieläkin jonkin asteista morkkista.
Mulla on varmaan kans hirveen hyvä maine, kun siellä on aina eri sälli tutkiskelemassa kielineen mun kitarisoja. Ei ehkä tarvis käydä siellä hetkeen taas. Enkä niin pal käviskään jos tuo Krista joskus suostuisi lähtemään sieltä vähän suurempiin ympyröihin, haha Krista, sun vika! Ehkäpä sitten nousevana viikonloppuna, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Mua vähän jännittää.

xx,
Veera

maanantai 7. marraskuuta 2011

M. Orkkis.

Tuttu kaveri, tää käy vähän jo liiankin tuttavalliseks tää morkkis.. Niinku arvelin, pariin viikonloppuun kun ei mitään spekuloitavaa ollut saatika sitä moraalista krapulaa, niin seuraava tulee olemaan megalomaaninen. Ja näin kävi. Perjantaina oli kauan odotetut halloween meiningit, ja sovittiin Veeran kanssa että tossut tulee olemaan niin solmussa ja tukka jumissa. Niin sitä muuten oltiin... Näin Eemelin baarissa ja supisin sen korvaan jotain puskasuihinotoista, johon herra oli hyvinkin myöntyväinen. Sanoin että haen sen myöhemmin kun tilanne sallii, ja sitten kun tuli sopiva hetki niin herralla ei riittänyt pokka lähteä pusikoimaan. Kunnon nössö! Mutta eihän siinä mitään, kun Krista neiti jankkaa vieressä noin tuhat kertaa että "oot niin luuseri sulla ei vaan oo pokkaa"- mantraa niin vähemmästäkin alkaa hävettää.. Eemeli tokasi että mennään pilkun jälkeen hänen luokse ni kattellaan sitte uusiks et kenellä on pokkaa ja mihin. Selväpeli. Noh, tuli pilkku ja minä koitan taas noin sataan kertaan EEMELIIIIII NYT MENNÄÄÄÄN, haen sitä tappeluista pois ja koitan väkisin raahata meidän taksiin kun herralla on kaverinsa kanssa jutut kesken.. Kyllä Krista, näin hoidetaan! No Eemeli jäi sitten taksikyydistä pois kun maksaja ja muu seurue oli jo menossa ja mut pakotettiin raa'asti myös kyytiin... Taksista lähti surkuhupaisa vinetystekstiviesti perään. Ei, en kestä. Tämä siis tiivistettynä versioina ja suhteellisen puhtaana. Häpeän itseäni, miksen vaan osaa käyttäytyä..

En kehtaa kohdata Eemeliä taaskaan silmästä silmään, tai sitten kun näin tapahtuu niin saan sanoa vaan moi ja muuten pidän turpani kiinni ennekuin menetän kasvoni taas kokonaan... Huh.. Tekis mieli muuttaa tampereelle maanpakoon, siellä ei olis edes paha urpoilla kun kukaan ei tunne... Niin, mä jäin taas nuolemaan näppejäni ja Veera pääs panee. Kertokoon neiti itse tästä lisää..

Kärvisteltiin koko lauantai Veeran kanssa tuskallisesti kraplassa, siinä fyysisessä ja henkisessä.. Mentiin leffaan ja syötiin sikana irtokarkkeja.. Ei muuten helpottanut sekään. Opinko mä ikinä...

Niin ja muistin taas miten ihana tää meijän tuppukylä on. Mä olen aina ajatellut että musta ei oo mitään puhuttavaa tai kukaan ei edes jaksa puhua musta mitään, mutta kuulin perjantaina toiselta taholta että kaks sellasta vanhempaa muijaa on keskustellut musta miten mä olen niin kova puumanainen ja pokaan vaan pikkupoikia kun mä olen niin vanha ku mä olen ainakin 27 vuotias! No näin on, se toinen muija joka on ite n. 30 on joskus kysynyt multa minkä ikänen mä olen ja olen kyllä ihan totuudenmukaisesti vastannut olevani reilu parikymppinen.. Siis täh? Okei, miten vaan. Toinen juttu, Kaverin pikkusiskon kaverit oli todennu tälle kaverin pikkusiskolle kun oltiin heitetty jotain läppää jointsussa, et "hei toi on toi muija ku seurustelee Eemelin kanssa" Aijaa, kiva tietää? Mistä te näitä juttuja revitte, ja kyseessä vielä muikit ketä en ole koskaan nähnykkään :D Ihanaa kun muut tietää sellasia juttuja mitä mä en itsekkään tiedä :D Huh huh, hellurei ja hellät tunteet, seuraavaan kertaan...

-Krista

tiistai 1. marraskuuta 2011

Uusia tuulia.. Ainakin jonkunnäkösiä!

Tää neiti on ollu päästään ihan pyörällä tänään! Sain tänään tarjouksen mun kämpästä ja hyväksyin sen. Kaupoille parin viikon päästä, iiks.. Eli uus koti pitäis hankkia jaiks ku jännittää :D Haluan kaksion, saa sitte kunnon kutuluolan.. Krhm, tai siis sopivasti enemmän tilaa ;)

En malta millään odottaa perjantaita, meillähän on siis halloweenteemaiset kekkerit tiedossa ja ihanaa kun saa vähän pukeutua! Päätettiin Veeran kanssa ettei meijän tarvii olla pelottavia, vaan riittää että ollaan söpöjä ja seksikkäitä, kun tuntuu muutenkin etti toi flaksi käy.. Saas nähdä irtooko viikonloppuna, luulen että nuollaan taas näppejämme pilkun tienoilla :D Viime viikonlopusta taas ei ihme sen kummempia morkkiksia, mitä nyt koitin Eemelille yön pikkutunteina soittaa ( mutta thank god etten lähettänyt mitään ybernoloa seksitekstiviestiä, morkkis olis ollu potenssiin tuhat!!) ja Ville oli jutellu mun kaverille et oon todella hyökkäävä hänen suhteen.. Hmm, mistähän se puhuu, itsehän en itseäni moisesta tunnista!

Olin muuten aika ylpeä itestäni, olin perjantaina ihan selvinpäin. Piiitkästä aikaa taas, tekipä ihan terää tommonen puolikas nenänvalkasu.. Ei kestä pää,kukkaro tai kroppa tällasta jatkuvaa kahen päivän rimpsailua. Mutta toisaalta, nyt on pikkujoulukausi niin se sallittakoon.. Ahistaa vähän ku mukamas pitäis alkaa liikkuu ja saamaan kroppaa vähän bikinikuntoon kun helmikuussa tää neito lähtee aasian biitseille kaheks viikkoo jossa tunnetusti liikutaan lähes 24/7 bikineissä ni pitäis vähän saada tota vyötäröä solakammaks.. No, kai sitä ehtii. Kaikki aikanaan, syöminen ja möllöttäminen nyt vaan sattuu olemaan mukavaa..;D

Haluisin myös vähän spekuloida tätä aihetta johon Veeranen on jo ottanut jotain kantaa. Siis oikeesti, miksi miehet ajattelee että naiset ajattelee että jos on jotain sutinaa ja fiilareita, ni se tarkottais heti että halutaan alkaa seurustelemaan? Miksei voi vaan pitää sellasta kepeetä pannan ku pannaan (mielellään mahdollisimman säännöllisesti eli jokaviikonloppu :D) ja heitetään läppää. Miks kaiken pitäis aina mennä siitä sen edemmäs, äh eihän kukaan villi ja viriili elämästään nauttiva sinkkukinkkunainen halua alkaa seurustelemaan ja lopettaa kavereiden kanssa piletystä vaihtaakseen sen jokapäiväiseen neljän seinän sisällä kökkimiseen ihkudaapoikaystiksen kainalossa mössöttäen karkkia. Eihän? Olishan se joskus kivaa huom. joskus, mutta hei cmon seurustelu on pilannut monta hyvää ryyppykaveria! Siis tosiaan mun ja Eemelin setti kans kaatu siihen että herra itse ilmeisesti alkoi näkemään jo seuraavaa moovia seurustelun asteelle mikä on mun mielestä pelottavaa..Sehän on musta nuorempikin ja kaikkee, ni enhän mä vois sen kanssa mitään parisuhdetta perustaa herranjumala :D Mutta koitappa saada se tajuamaan tämä... Huoh..
Eli siis lyhyesti ja ytimekkäästi kiteytettynä:
WANTED: Komea 19-28 vuotias, hyväkroppainen ja renttumaisen näköinen ja oloinen (mielellään ponnarin omaava), huumorintajuinen ja seksinhimoinen viikonloppukainalo. Ilman mitään unelmia/tavoitteita mistään parisuhteista ja farmariautoista. Haluan sinusta vain seksiä ja sutinaa. Ilmottaudu tiskille. Kiitos ja kumarrus.

xoxo, Krista.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Buenos Diaz!

Taas viikonloppu suhahti ohi kuin helsingin pendolino konsanaan (nehän tulevat taas hidastumaan lähipäivinä, joten eikö viikonlopunkin pitäisi?).
Itse olin perjantai yönä juomassa ensin ilmaista viinaa baarissa A, josta matka jatkui baariin B, muunmuassa siitä syystä, että Jukka ei päässyt sisälle baariin A, kertomuksensa mukaan poke päästi sisälle vaan noin jokatoisen tyypin, no jepjep.. Anyways, treffattiin sitten tosiaan ehkä joskus yhden pintaan ja joskus kahden aikaan mun kaverit poistuivat pelipaikalta. Itsehän en kovinkaan kauaa jaksanut kuunnella Jukan ja kaverinsa juttuja jostain, joten kävin välillä DJ kopissa soittamassa musiikkia, kaveri kun sattuu tekemään sitä työkseen.
Pilkun pintaan lähdettiin Jukan kanssa huoltsikan kautta sen luokse, huoltoasemalta mukaan tarttui kolme pakastepizzaa (jotka löytyivät seuraavana aamuna jääkaapista *päätä seinään*) sekä kahvia, jota ei koskaan tullut juotua.
Mä sain, mutta miksei sekään riittä? Mun mielestä on suuri vääryys, että kun on löytänyt tyypin jonka kanssa lähteä jatkoilemaan, ei se seksi välttämättä olekkaan niin hyvää. Tämän asian lisäksi päässäni oli jo hetkisen hakannut ajatus, että pitäisikö miehelle tehdä selväksi, etten hänestä minkäänlaista seurustelukumppania etsi.
Noh jokatapauksessa lauantai aamu herätti meitsin suorastaan kirkaisevalla kivulla olkapäässä(?!!), olin tehnyt selkeästi jonkinlaisen väärän kevätjuhlaliikkeen edeltävänä yönä ja voin kertoa että se tuntuu snadisti vieläkin. Jukka poika siinä vieressä valitteli normipäätään ja veti viimiset panadolin napaansa mun kiroillessa makkarin puolella.
Eipä siinä mitään, sain taas sen kaverilta kyydin, sillä ne tulivat häntä hakemaan johonkin talonrakennus hommiin puoliltapäivin, ei muuta kun eilinen mekko päälle ja menoksi, musta aina välillä tuntuu että annan ihmisille hyvinkin freeshin ensivaikutelman..Hehhheh.

Lauantai päivän vietin sitten hengailemalla vanhan koulukaverin, sekä veljen ja sen toverin kanssa kotosalla. Ilta kuitenkin taas lähestyi, joten pakkasin muovikassillisen vaatteita ja toisen juomia, mukaan ja siirsin itseni Kristalle spekuloimaan asioita.
Juotiin luonaan sitten hyvinkin paljon alkoholia, mutta jälleen kerran sain todeta, että mun ei vaan kannata juoda kahta päivää putkeen, koska sinä seuraavana EI NOUSE PÄÄHÄN SITTEN MILLÄÄN! Prkl.
Krista toisaalta oli sitten hiukan munkin puolesta korkkarit solmussa, mutta ei siitä sen enempää ;)
Matkamme suuntasi Jointtiin, jossa olisi pitänyt olla tupa täynnä tonen toistaan komeampia muskelimasoja, mutta niitä oli enää jäljellä ehkä kaksi, se niistä penkin sm kisojen jatkoista, huoh!
Jointsussa oli jokseenkin vähän turha meininki, saattanee johtua siitä etten ollut vieläkään humalassa, ja mun olkapää sattui edelleen aivan sairaasti.
Yhden aikoihin ajattelin, että nyt tarvii saada jotain spekuloitavaa, joten lähetin Jukalle hyvinkin aikuismaisen viestin, jossa kerroin etten etsi tällä hetkellä minkäänlaista seurustelukumppania tms. ja että olisin oikein tyytyväinen, jos voitais jatkaa samalla tapaa, mitä tähänkin asti, mutta ymmärrän kyllä jos ei moinen hänelle sovi.
Tähän tuli vastaus seuraanvalaiseen tyyliin "Hahah:D Älä panikoi siellä mitää tollasta! Tä on just hyvä näin, eikö?" Johon meitsi "No hyvä sit :)" johon J. "Jee!" Hmm..?
Viestiteltiin eilen vielä jotain turhanpäivästä, mutta koitas nyt sit lukea toisen ajatuksia tekstareiden kautta. Varsinkaan miesten!

Siinäpä nyt tällä erää mennyt viikonloppu, tulevaa odotellessa, koska silloin tapahtuu!


xx,
Veera





keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Still going strong

Veera täällä lattiatasolla hei, pahoittelen heti alkuun hiljaiseloa osaltani, mutta mulla on selitys! Muutettiin veljen kanssa eri paikkakunnalle, ja meillä ei ole ollut nettiä. Sitten kun sattuu paikkaan jossa netti on, niin ei voi oikeen ruveta bloggailee, varsinkaan tämän tyyppisesti. Joten pitemmittä puheitta asiaan, jota ei oikeastaan kauheasti ole, mutta kuitenkin!
Tapaus Jukka.
Männä viikonloppuna meillä meni aikataulut vähän ristiinrastiin, joka on toisaalta ihan hyvä, koska näin ollen mun ei tarvinnut alkaa selitellä sen enempää omista naiseuden kiroista, että ei olis herunu vaik oltais nähtykki!
Ollaan kuitenkin lähes päivittäin tekstailtu kaikenlaista diipadaapaa ja näin. Nyt vaan on sellainen tilanne, ettei olla sovittu minkäänlaisia "sääntöjä" tms. Itsehän en nimittäin halua parisuhteeseen ajautua taas, ja olisin oikein tyytyväinen viikonloppulainakainaloon, ilman sen suurempia sitoomuksia. Tosin luulenpa ettei herra kauheasti arvostaisi jos esimerkiksi ensi viikonloppuna päätyisinkin jonkun muun luokse jatkoille. Tässäpä taas pähkinä purtavaksi. Toisaalta ei varmaan kannattaisi liikaa lähetä spekuloimaan, jos vaan antaisi asioiden tapahtua omalla painollaan, niin eiköhän se siitä sitten järjesty. Kahtellaan.

Mulle iski halloween ahdistus!
Meillä on suunnitteilla pippalot ja mä en tiedä mitä laitan päälle, argh! Onneksi ollaan erilaisia nuoria ja pidetään ne vasta ensi kuun alussa, mutta silti se aika kuluu yllättävän nopeasti, paskiainen. Piti päästä tämä tieto jakamaan tähän väliin, kun tässä samalla kyhäilen biisilistaa kyseisiin keppaloihin, se sentään toistaiseksi tuntuu sujuvan helpommin. No enköhän mä jotain keksi, palaan asiaan sitten kun olen valaistunut tai jotain.

xx,
Veera

maanantai 24. lokakuuta 2011

No siinähän se sit meni...

Suorastaan masentava viikonloppu, ei juurikaan mitään spekuloitavaa. Ei ollu oloja, eikä morkkista. Mitä tapahtui häh? Todettin Veeran kanssa eilen että oli kyllä turhat reissut ku ei edes mitään jutunaiheita saatu.. Kumpikaan ei tehnyt mitään noloa eikä kummallakaan mitään miesjuttuja. Itse olen hyvinkin äimistynyt tästä että mä olen käyttäytyny koooooko viikonlopun. En oo selittäny mitään noloa mihinkään saati tehny mitään. Tää varmasti kostautuu ens viikonloppuna tai jokatapauksessa joskus myöhemmin koska tällasta ei oo aikasemmin tapahtunut.. Kummallista...

Perjantaina oltiin Veeran kanssa tahoillamme vähän ulkoilemassa ja lauantaina oltiinki sit kinpassa featuring Vilma, Sanna ja Iina. Sanna ja Iina on lähemmin mun kavereita, taino sellasia randomeita vierailevia tähtiä. Toisinaan näkyy ja välillä ei sitäkään :D Lauantaina jaettiin Veeran kanssa samat lakanat, on se saatana kumma ku ei muuta unikaveria oo ni täytyy tyytyä toisiimme! Sunnuntai vietettiinki sit vahvasti kans yhdessä, käytiin syömässä ja ostostelemassa askartelutarvikkeita ja askarreltiin Fiilispahvit. Sellaset tsemppimenot, liimailtiin kivoja kuvia ja hauskoja lausahduksia lehdistä sun muuta. En tiiä onkos ne välttämättä sellasia mitkä voi yleisille seinille tyrkätä kuitenkaan kun ainakin omanki keskittyi vahvasti miehiin ja seksiin ;D

Tunsin eilen illalla itseni todella hölmöksi katsoessani Vampyyripäiväkirjoja. Aloin vollottamaan ihan hulluna kun Damon tunnusti rakkautensa Elenalle, KAMALA TILANNE! Mulla meni kylmät väreet koko rakkaudentunnustuksen ajan, ja siinä kohtaa alko itkettää kun Damon totesi että sääli että Elena joutuu unohtamaan tämän.. Kun Damon pyyhki Elenan muistin ja siinä näytettiin Damonin silmää josta valui kyynel, tää neiti pärähti ihan ulvomaan. Itkeä tihrustin varmaan seuraavan tunnin ja fiilasin pätkää vielä Youtubesta. Ihan sairasta, mä en edes muista millon viimeks oon itkeny ku oon vaan tough mama, ja nyt sit itken silmät päästäni Vampyyripäiväkirjoissa.. Ei hyvin mee :D No ehkä siinä sitten tuli tihrustettua patoutuneen surkut ja turhautumiset, toivottavasti ei tarvi vähään aikaan olla näin emotionaalinen.. Nimittäin tänään aamulla silmät muistutti kahta golfpalloa joten morjens vaan!

xoxo, Krista.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Loistavia uutisia.

Nyt kävi näin, me niiiiiin saatiin. Molemmat. Perjantaina, oli helkkarin hyvä tapa alottaa viikonloppu. Sen takia eilen saattokin vetää vähän löysemmän setin, Veera karkas lusikoimaan jo hyvissä ajoin ennen valomerkkiä ja mä ja Vilma jäätiin vielä hetkeks pitää jointsua pystyssä. Myönnettäköön että mekin kyllä lähdettiin jo kolmen pintaan. Vanhat ei voi aina jaksaa!

Eli tosiaan, Veera pääsi vihdoin asiaan Jukan kanssa. Ja vietti molemmat yöt sen kanssa lusikoiden, huippua! Avatkoon neiti itse lisää tilannetta. Itsehän eksyin Eemelille... Näin miekkosen tosiaan Jointsussa perjantaina, ja valomerkin jälkeen menin kysymään että joko tehdään sovinto. Vaadin selitystä ja anteeksipyyntöä. Anteekspyynnön sain ja vähän epämääräisen selityksen. "Okei, haluutko kuulla sen et heitin hanskat tiskiin sen takia että se alko olee niin lähellä sitä että me oltais kohta seurusteltu". ÖÖÖ? Aika kaukaa haettu, itsehän en ymmärtänyt herran argumenttiä.. Muttano, kuinka vaan. Ja kyllä se jotain mainitsi siitäkin että hän oli niin ihastunut muhun, tiedä sitten oliko vaan perättömiä sanoja vai onks se oikeesti vaan pelästyny fiilareitaan. Tosin sanoin sille jo sadatta kertaa etten mäkään todellakaan mitään seurustelutouhuja halua, ei mulla ole aikaa ja jaksamista sellaselle cmon! No saa nyt nähdä mitä tässä taas tapahtuu, itsehän koitan parhaani mukaan pitää linjat (puhelin ja face:D) kurissa. Ja tänkin yön voi melkein laittaa Eemelin piikkiin, koska se laitto mulle viestiän ensin yöllä ku se oli menny himaan ja mä soitin sille ja ilmotin meneväni sinne. Kävi se niinkin. Onneks :)

Joo tuli Villeltä bittersweet kommenttia lauantaina, kun raukka koitti perjantaina lämpätä mua ja kahta kaveria kolmeykköseen ja läpällä tyttöjen kanssa vielä vietiin se juttu aika pitkälle :D Niin nähtiin lauantaina ja Ville tokas että me niin feidattiin se kun mentiin Eemelille. Haha, hups sattuuhan näitä.. Olihan sitä taas kaikennäköstä. Ollaan taas vähän aikaa tyytyväisiä Veeran kanssa, saa nähä kuinka kauan tätä taas kestää :D

-Krista

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Long time no see.

Tuntuu että aikaa ja jaksamista satuilulle ei ole taas ollut, eikä nyt oikeestaan mitään ihmeellistä kerrottavaakaan löydy! Elämä tylsäilee. Taas. No onneks pian on taas viikonloppu, vaihteeks kokonaan vapaa eli kaks päivää tiukkaa dokaamista tiedossa. Toivottavasti tulee huippista! Vilma on tulossa sieltä poronkasvattajien keskeltä tänne noin viikoks, niin pitäähän sen kanssa käydä vetämässä klassiset jointsubailaamiset. Meän piti Veeran kanssa mennä lauantaina näitten meijän pokaamien kaverusten kanssa ulkoilemaan, mutta herroilla tuli pari muuttujaa matkaan ni ei nyt sit mennäkkään. Tännepäin ne ainakin tulee jotain iltahommia tekemään joten saas nähdä eksyykö herrasväki Jointtiin! Veeran puolesta toivon että eksyis, mutta omasta puolestani en välttämättä. Tuomaksen kanssa piti treffailla viimeperjantaina, mutta kummankaan suunnitelmat ei toiminu niinkun piti, niin se sitten jäi. Toisaalta olis kiva miestä nähdä uudemman kerran, niin sais vähän parempaa käsitystä siitä että kannattaako siitä koittaa mitään kehitellä. Nyt ei ollakkaan tekstailtu edes moneen päivään...

Mutta viimeviikonlopusta sen verran, perjantaina Jointsussa näin sitten taasen Eemelin ja olen niin ylpeä itsestäni taas etten mennyt kynimään kanaa herran kanssa! Kauheesti se taas stalkkas ja haki katsekontaktia ja mä vaan koko olemuksellani dissasin sitä. Hah, sitä saa mitä tilaa. Mä oon kelannu et se oikeesti ehk haluis tulla juttelemaan mulle jotain kun se mua niin tiiviisti kattelee, mutta mä viestitän niin vahvasti koko olemassaolollani haistavittu-meininkiä siihen suuntaan, etten yhtään ihmettele jossei se uskalla.. Jos siihen nyt viikonloppuna törmään niin voisin koittaa pitää vähän eri ääntä kellossa ja koittaa vaikka päästä vaihtamaan muutaman sanasen Eemelin kanssa! Voisin muistuttaa sitä miten kamala ihminen hän on...:D Nooh, saas nähdä mitä käy.
Lauantaina oltiinkin kahden kaverin kanssa kaupunkimatkailemassa, reilu tunnin matkan päässä paikallisessa ex-Sedulassa. Kunnon kreisibailaukset kehissä, kelasin vaan ettei kukaan mua siellä tunne niin ihansama! Olin suht ookoossa humalassa pilkkuun asti, mikä oli tosi jees koska seurueessamme vieraili muutamia julkkiksia. Ne tosin juotti mulle ilmasta shottia useempaan otteeseen, ja pilkun aikaa kolisikin sitten huolella. Siitä kohtaa ei kamalasti muistikuvia muutakun että jotain hölmöä tais tulla sepostettua, mutta en kai sentään menettänyt kasvojani ihan kokonaan :D

Mutta toivottavasti viikonlopun aikana tapahtuu kaikennäköstä huimaa mistä me saadaan Veeran kanssa hehkutella täällä sitten sunnuntaikrapuloiden ja morkkisten siivittämänä!

xoxo, Krista.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Miehiestä viis! Vai miten se oli?

Olen tässä jo hetken tuuminut, että olisi aika vähäsen päivitellä näitä miehiä tänne ja tosi refeoituna niiden taustoja, kyllähän noita kuvauksia löytyy tuolta aiemminkin, milloin mistäkin postauksesta, mutta kukapa niitä jaksaa sieltä kaivella.
Otetaan tähän näitä mun miekkosia, joiden nimet tässä todenäköisesti tulevat vielä esiin lähiaikoina.

Ja sitten esittelen alkuun ihmisen, josta en juurikaan ääntä täällä pitänyt vielä, mutta joka kuitenkin on aika oleellinen osa mun mieshistoriaa, let me introduce you to Toni.

Toni
- Siviilisääty: Sinkku tahtomattaan.
Tämä mies tekisi mitä tahansa saadakseen mut takaisin omakseen, meillä ei ollut mitenkään kovin helppo alkutaival, itse olin kuukautta aiemmin eronnut Juhanista, ja hänkään ei siinä kohtaa oikein osannut päättää haluaisiko sitä seuustella vai ei.
Siinä sitten talvi hengailtiin, niinkuin oltaisiin seukkailtu, muttei kuitenkaan.. Noh, minuapa puri Thaimaan lomalla matkustelu kärpänen, palasin siis Suomeen pariksi viikoksi, jonka jälkeen karkasin toiselle puolelle maailmaa au pairiksi, sillä tiellä vietin kolmisen kuukautta, jona aikana seukkailin Michaelin kanssa. Jonka ansiosta Tonin sydän särkyi ensimmäisen kerran allekirjoittaneen toimesta. Tulin sitten kuitenkin takaisin Suomeen, ja lemppasin Michaelin, ja lähdin Tonin kanssa reissun päälle, joka kulki Aasian kautta Ausseihin, ja kestikin sitten vuoden.
Kotimaan arki kuitenkin sai mut tekemään päätöksen, että nyt olisi kyllä aika olla ihan sinkkuna vaan, moista lystiä kun en ole aikoihin ehtinyt viettää.
Sattui ja sattuu tavallaan vieläkin, varsinkin kun ei tuolle voi edes olla vihainen, nyt se vaan pyörii tuossa koko ajan auttamassa muuttohommissa ja muissa, ja kieltämättä välillä on heännyt ajatus, että miksen voisi häntä vielä rakastaa, tunteilleen ei vaan kukaan oikein voi mitään.


Jukka
-Sinkku
Tämä on se tapaus, johon tutustuin viime viikonloppuna Jointsussa, kun Krista lämppäili sen kaveria.
Hirmu kivan olonen ja jotenkin mun tyyppisesti söpö mies, hyvin tatuoitu ja kaikkee... Ja hyvä suutelemaan, ainakin siitä  päätellen, että oli loppu viikonlopun huulet hellinä...
Ollaan viestitelty tässä pitkin viikkoa, ja hän on kovasti kysellyt, mitä huomenna illalla on ohjelmassa. olisi
kuulemma oikein mielellään tulossa suraan risteilyltä mun luokse, mutta saas nyt nähdä. Joku korkeampi voima (öö, pomo?) päätti, että Veeran on aika viettää viikonloppu ihan rauhallisissa merkeissä ja tulla töihin vaan, joten tuskin tässä mitään ihmeempiä tapahtuu ainakaan tänä viikonloppuna.


Tarkemmin ajateltuna, ei tässä tähän hätään varmaankaan ole järkeä noita vanhempia (siis ajallisesti, hehhheh) miehiä avartaa, kun tuskin niistä kukaan tulee enää tällä erää ajankoihtaiseksi. Ei ainakaan Konsta, mies, joka ei omista minkäänlaista moraalia/omaatuntoa/mitään muutakaan inhimillistä.


Eli eipä tähän hätään muuta, meitsi lähtee viettelee uskomattoman selvää viikonloppua, jee jee.

xx,
Veera

maanantai 3. lokakuuta 2011

Lujaa menee mutta menköön!

Tosiaan todella sutinantäyteinen viikko/viikonloppu lusittu ja kyllä nää maanantaiolot vielä kärsitään.. Tuli oltua taas enemmän humalassa kun laki olis sallinut! Mutta ei se vähän haittaa, meillä oli ihan huippumeininkiä. Keskiviikkona tosiaan oltiin vähän isommissa ympyröissä naapurikaupungin yökerhossa ja edelleen nauretaan keskiviikkomiljonäärioloa kun taksilla drive-iniin, jepjep se oli hieno veto! Tosiaan sillon huuruisena keskiviikkoyönä tuli vaihdettua puhelinnumeroita Eeron kanssa, se oli ihan hullu mies :D Se vaan hinkutteli itteään muhun kokoajan siellä tanssilattialla ja koitti suudella kokoajan ja voi kamala että mullakin jopa posket alko punottaa kun se oli niin hävytön! Herra poistui jo hyvissä ajoin ennen pilkkua baarista ja käytiin yhessä röökillä vielä ennen sen karkaamista ja vaihdettiin puhelinnumeroita. Kovasti se koitti saada mua hänen luokseen tai vaihtoehtosesti mun olis pitäny ottaa se mun luo, mutta ei oikein heränny sellasia fiilareita ja sattu just olemaan se aika kuusta ( joka on AINA väärään aikaan!). Eero siinä aikansa uhos että kun hän aamulla on ajokunnossa niin hän ajaa mun luokse aamukahville ja seksille, mutta eipä herraa näkynyt :D Laitettiin siinä torstai-illalla muutamia viestejä mutta luulen sen jäävän unholaan samantein :)

Perjantaina meni jumalattoman hyvin! Kuten Veera jo mainitsikin, pokattiin ( vai pokasko ne meijät?!) kaverukset :D Jukkaa Veera jo avalikin, mutta mulla napsahti sitten Tuomas. Oikein mukava ja herrasmies tapaus, 25 vuotias raksamies. Okei, se ei sovi mun puumalinjaan ollenkaan mutta menkööt tämän kerran! Todella eri tyyppinen hemmo mitä olen viimeaikoina kattellut, silmää on miellyttänyt noi nättipojat ja Tuomas onkin vähän äijemmän näkönen en sitte tiiä että onko hyvä vai huono asia. Tosi sellanen järkälemäinen nallekarhutyyppi, hirveen rauhallisen ja tasapainosen olonen. Kamala tilanne, voiko vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja mielipahaa tuovat kaverit vaihtaa tasapaksuun ja tasapainoseen potentiaaliseen tapaukseen? HUH. No aika näyttää. Tuomas oli ihan haltioitunu musta, huomasin että se koko illan vaan tuijotti mua kunnes sitten just ku menin mainitsemaan siitä Veeralle et se tuijottaa niin hän tuli meijän pöytään ja pyys liittymään heidän seuraan. No siitä se sitte lähti, heitettiin läppää ja juteltiin kaikennäköstä.. Ja se tuijotti, tuijotti ja tuijotti! Kehu koko ajan miten kaunis mä olen ja miten mulla on niin vallottava hymy ja vaikka ja mitä. Rupes jossain vaiheessa iltaa jo vähän ahistaa et hei cmon tiiän ku kerroit jo :D Aikamoinen turn off oli se että Tuomas kerto eronneensa kaks vuotta sitten neljän vuoden suhteesta ja hän ei ole vieläkään siitä yli. Sillä on ollu pari yhen illan juttua eron jälkeen mut ei mitään kunnon sutinoita. Äh, en kestä jos se on joku takertujaroikkuja. Hän sano myös että vois olla hyvinkin kiinnostunut musta, mutta se että se ei oo yli sen eksästä jarruttaa sitä. Okei, olisin voinu elää ilmankin tätä tietoa. Ollaan sitemmin tässä tekstattu ja vähän niinku sovittiin että nähdään uudelleen. Only God knows when! selvinpäin tai sitte yöelämässä, kattellaan nyt. Ei perhosia eikä mitään sellasta, sen takia mua vähän ahistaa ku pitäis heti tuntee sellasta säpinää ja sparklee, pitäis kolista ku keilahallissa! Mut ehkä munkin on aika rikkoa vähän mun rajoja ja antaa mahdollisuutta sen tunteen tulla ajan myötä..Hmm..


Lauantaina shotitettiin koooooko ilta ja kännikin oli sen mukanen. Lirkuttelin Villeä luokseni lusikoimaan ja se lupautu tuleekkin, mutta feidas sit! Vähän voittajaolo, Eemeli oli Joitsussa myös ja mä en urputtanu sille mitään wuhuu! Pokailen vaan sen kaveria sen seläntakana, nättii. Koko komeuden olis kruunannu se että Ville olis oikeesti tullu mun luo ja mä olisin ajellu sitä. No, kattellaa ens kerralla uudestaan! Kun olin Villen kanssa röökillä siinä pihalla ni Eemeli oli siinä kans ja sit se sano jossain vaiheessa jotain että onpa kiusallinen tilanne, mut ei me siinä sitte sen kummemmin mitään juteltu. Jos oltiin samaan aikaan röökillä ni se haki kauheesti katsekontakia siinä, mitähän lie. Mutta oon niiiin ylpee tosiaan etten menny paukuttaa sille vaan olin coolin viileä kuningatar. Meillehän ei vittuilla, ei jumalauta ollenkaan. Siitä on vähän morkkis että koitin soittaa pari kertaa Villelle pilkun jälkeen ja se ei vastannu. Mutta se tais olla Eemelin luona, hupsista!

Kyl on taas muutamassa päivässä kauheesti tapahtunu kaikkea et on itekkin ihan pyörällä päästä heh :D Ainiin, ja me ollaan alotettu Veeran kanssa uus harrastus. Tarot-kortit. Veera nostelee ja mä tulkitsen, toimii muuten huolella :D

Näihin tunnelmiin on hyvä lopetella xoxo, Krista.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Lisää viinaa ja tättärää!

No nyt on sit pikkujoulukausi tyylikkäästi avattu ja väsymys sen mukainen. Tällä viikollahan on ollu kahtena kolmesta pippalointi illasta molemmilla eri miesten kanssa sutinoita, hyvin me vedetään!
Päädyttiin perjantaina lähipubin kautta (yllätysyllätys) Jointsuun ja hirveen hauskasti sattu, että paikalla oli noin neljän miekkosen seurue, joista me tietysti sit poimittiin kirsikat kakkujen päältä, aika kuumaa suutelointia oli kyllä mulla ja tällä uudella tyypillä siellä, ja sen jälkeenkin, vaikken kuitenkaan häntä yökyläilemään päästänyt, oli nimittäin työvuoro lauantaina alkaen aamukybältä. Sit semmonen hassu juttu, et olin lupaillut pokemiehelle lähteväni kanssaan baarin sulkemisen jälkeen jatkoille, mut sit päädyinkin poistumaan tämän uuden tapauksen kanssa..huuuups.
Noh minäpä sitten hyvittelin perjantai öistä hänen saamattomuuttaan viime yönä, kun jälleen Jointista lähdettiin ja ajeltiin sitten hämyiselle parkkipaikalle ja hoideltiin sitten toisemme sen pakussa, siis mä en kestä! :D No mutta viime kerrasta kyseisen tyypin kanssa nyt on jo niin kauan, et eikai se ollut mitenkään niin huono asia....Mut hei parkkipaikka!!
Jokatapauksessa nyt tämä uusi tyyppi (Jukka) on pistellyt kauheasti tekstaria tulemaan ja vaikuttaa aika hauskalta tapaukselta, joten ehkä jo nousevalla viikolla lisää tämän asian tiimoilta, saapa nähä!
Mun on pakko mennä nyt vetää unta palloon, jos meinaan selvitä huomenna töihin (miksi, oi miksi pitää mennä maanantaina töihin?).

xx,
Veba

"Vitsi me ollaan siistei tyyppei!!"

torstai 29. syyskuuta 2011

I'll be your taxi driver, honey take you anywhere you want to.

Kuka menee taxilla hesen drive iniin? NO ME TIETYSTI! Ja sit ihmetellään seuraavana päivän, että mihinkäs taas kaikki rahat on hävinneet, on se kyllä jännä juttu.
Alusta arvattavissa, että eilen meni taas aika lujaa, oltiin läheisen kaupungin yössä seikkailemassa (vai sekoilemassa?) kahden muun tytsyn kanssa, baariin asti oltiin päästy joskus yhdeltä ja sieltä sitten nää pari muuta katoili enne meitä, ylläripylläri. Kristalla meni tanssilattialla hyvinkin lujaa rapu/jousimies/Timo/mikäsenytoli kanssa, ja mä ehkä vähän jotain säädin sen serkun(?) kanssa. Onneksi me ei kuitenkaan vaihdettu numeroita eikä muutakaan, toisin kun eräät... Hehe!
Huomenna tarvis taas lähtee...Jepjep.
Kiva oli muuten yöllisen seikkailun jälkeen mennä aamulla kasilta gynelle, ei saatana, hyvin mä vedän. Sen jälkeen onneks kotiin ja sellaset kevyet neljän-viiden tunnin päikkärit siihen päälle, toimii.
Nyt tarvii mennä tupakoimaan eksän kanssa, palaillaan toteemipaalulle myöhemmin.

xx,
Ihan loppunut Veera

tiistai 27. syyskuuta 2011

Don't mess with me.

Aika hyvin tuo Krista asian tiivisti jo ihan aiemmassa otsikossakin, että ei kauheesti oo mitään miehistä tapahtunut viime aikoina.
Meitsi oli maakuntamatkailemassa viime viikonlopun, lujaa meni, mutta juurikaan en perjantai yöstä muista mitään. Kivaa oli kuitenkin, ja paljon shotteja miesiemaassa. Lauantaina oli sit aika hiljanen meininki...
Nyt kuitenkin tällä viikolla ollaan niin paljon juhlistamassa tosiaan näitä pikkujouluja (juu pitää olla ajoissa liikenteessä, ettei vahingossa jää juhlat juhlimatta...) että varmasti tännekkin tulee sitten kertomuksia meidän hienoista seikkailuista. Sitä odotellessa.
Aloitan btw uuden harrastuksen, johon ajattelin että voin kätevästi purkaa tätä miehiin kohdistuvaa SUURTA turhautumista *täddätäää* tää alkaa potkunyrkkeilee! Jooooo! Toimii HUOLELLA.


xx,
Veera (thefuturekickboxchampionshipdude)

maanantai 26. syyskuuta 2011

Hiljasta on ollu.

Ihan siis kans kaiken saralla... Ei oo oikein juttu luistanu ku tuntuu ettei taas oo mitään erikoista kerrottavaa, ja ei sitä kuitenkaan jaksais joka kirjotuksessa vaan vinettää ääliömiesten perään! Eli samoilla linjoilla niissäkin, hiljasta on ollu :D

Viikonloppuna tuli oltua lauantaina ulkona, mut oli kyllä helkkarin vaisu ilta.. Ei melkeen ketään Jointsussa ja muutenkin seuralaiseni oli selvinpäin. Nättii! Alkuillasta käytiin kaverilla kääntymässä ja eiköhän siellä ollu Aleksi uuden kihlattunsa kanssa, näin sen muuten ensimmäistä kertaa silmästä silmään meijän viimesen säädön jälkeen. Ei ollu ihan niin kova paikka ku aikasemmin olis ollu, mut kyl silti piti vähän purra hammasta. Jumalauta et rupes keljuttaa kun se tuijotti ihan koko ajan! Argh. Noh, mutta se siitä. Oli ja meni. Eilinen meniki sitte löysäillessä Veeran kanssa, haettiin vähän jäätelöö, poppareita ja dipparii ja mässytettiin, puhuttiin paskaa ja möllöteltiin. Sellasta sopivan keveetä sunnuntailaatuaikaa! Ja tietenkään helkkarin hyvää musiikkia ja MTVn hömppäohjelmia unohtamatta. Toimii :)

Ettepä muuten arvaa mitä tehdään Veeran kanssa keskiviikkona... Kyllä, avataan pikkujoulukausi! PMI-illan merkeissä. Paskojen miesten ilta: tyttöjen juttuja, kauhee känni ja kreisibailausta. Voitais vaikka sitte kapakassa olla miehille mulkkuja niinku neki aina on meille. Ihan vaan kostoks kaikille kusipäille..Muahaha. Miten niin me ollaan katkeroituneita? Itsehän emme enää usko parisuhteeseen, saatika hyviin miehiin :D

-Krista

tiistai 20. syyskuuta 2011

Puuman selkä taitaa olla taittunut..

Eli kai mun on aika myöntää tappioni. Eemeliä ei enää ole eikä tule, ja piste. Koitin saada sen kanssa sitä selvinpäinkeskustelua viikonloppuna aikaseks, mutta eihän siitä mitään tullu. Joten laitoin sille sille sunnuntai-illalla viestin ettäjoo eiköhän tää tainnu olla tässä että mä en jaksa sun typerää pelleilyäs enää! Oikein toivon että herra kokee kolauksen egossaan ja oppii käyttäytymään naisten kanssa.. Luuseri :D En mä kyl sitä voi sanoo, et jos tsäänssi tulee ni kyl mä sen kanssa voin vielä painella.. Mut se saa kyllä huomata että tän neidin kanssa ei oikeesti leikitä!

Oikee vähä jo hävettää, mä oon jo iso nainen ja mä itkeskelen jonku pikkupojan perään? Kehnosti menee hei, jotain rotia tähän päähän nyt tai mä sekoon totaalisesti! Ja oon huomannu, että fiilaan edelleen Villee silleen et haluisin saada sen sänkyyn. Pitäisköhän koittaa lämmitellä sitä, ihan vaan kostoks ;) Sit katotaan että kuka kusee ja ketä. Se kyl toimis, huolella! Phdiskelen tässä myös että pitäisköhän sitä lähtee huomenna vähän isomman kaupungin yöelämää katsastelemaan, torstaina olis vapaapäivä... Vähän jotain pientä sutinaa ja silmäpeliä, vähän koittelee et miten se taas irtoo uusiin tapauksiin. Vai irtooko ollenkaan, mä oon kohta jo ihan ruosteessa koko ämmä :D

-Krista

maanantai 19. syyskuuta 2011

Tease...

Kyllä nyt taas tapahtuu! Minäkin tässä nyt ehdin hetkeksi istahtaa koneen ääreen päivittelemään (sanan kaikissa merkityksissä) viime viikonlpun meininkejä. Jees loogisesti pitänee aloittaa perjantaista, jolloin mulla oli siis ne treffit. Attehan tosiaan koko viikon pisti tekstaria ja mua pikkusen alko pelottaa, että minkäköhän iilimadon olen onnistunut taas onkimaan, ja kyseli sitten jossain kohtaa, että josko mentäis kahvittelun sijaan kuitenkin syömään, johon minä vaan että "eiköhän nyt juua vaan ne kaffet." Ja sitten piti pojalle löytää syystakki, mä olin kuulemma ainoa mahdollinen makutuomari. Noh mitäpä siinä; mentiin ostoskeskukseen ja sieltä tuttuun vaateliikkeeseen, jonka miestentakki valikoiman osasin aika hyvin ennustaa jo, noh takki tyypin niskaan ja "juu on tosi kivan näkönen" ja ovesta ulos. Ehdottelin josko oltais otettu kaffet mukaan, mutta ei se nyt kuitenkaan sopinut, päädyin siis tilaamaan pienen kupillisen... Heitettiin kaffet naamaan ja lähdettiin kotia kohti, koska olin ilmoittanut että tässä vähän kiirettä pitää ja tytsyjen kanssa tarvis olla jo kohta menossa ja diipadaapa. Sain sit kyydin tohon läheiselle kaupalle, jonka edessä tämä tapaus koitti vissiin suudella, mutta meitsi käänsi tyylipuhtaasti pään ja hän sai tyytyä vain halaukseen. No koodiahan sieltä tuli melkein heti tärskyyjen jälkeen, johon sitten aika tyngästi vastailin.
Ei siis ollut minkäänlaista kipinää enää mun puolelta ilmassa.
Lauantaina sieltä tuli vielä viestiä ja näihinkin vastailin, itse kysymättä juurikaan mitään.
Sitten koitti perjantai ilta, ja meitsihän heitti skumpat kainaloon ja steppaili Kristan luokse etkoilemaan, juotiin ja laittauduttiin ja oltiin mielestmme hirmu nättejä (seuraavana päivänä kuvista päätellen olimme kyllä pahasti erehtyneet...). Noh anyway, siirrettiin sit bileet naapuriin ja sieltä hemaisevalla tytsyporukalla Jointsuun.
Nyt tässä kohtaa ajateltuna menee itseasiassa pikkasen nuo viikonloppu yöt sekaisin, kert molemmat samassa paikassa taas vaikutettiin, mut koitan skarpata.
Joo perjantaina ei sit tainnu yöllä olla mitään muuta säätöä, tuli vaan oltua hyvässä humalassa ja pidettyä hauskaa, näin sen täytyi mennä...
Lauantaina oltiin eka istumassa tossa lähipubissa, meitsi pikkasen väsyneenä, kert olin ollu kymmenestä seiskaan töissä, mutta se nyt oli kuitenkin niin pientä, saman toistin sitten sunnuntainakin, ai että kyllä kannatti.
Jokatapauksessa Konsta käyttäytyi siellä kapakassa niin paskamaisesti, ettei mitään rajaa, en oikeastaan kauhean paljon enenpää halua tätä tilannetta avata, mutta taas on numero poistettu, ja jos joskus jotain yrittää ni yrityksesi saa luvan jäädä, saatana!
Jatkettiin taas tosiaan sit sinne Jointsuun ja tässä kohtaa mun on pakko avartaa teille yhtä tyyppiä;

Matias
Sinkku
Tuttu teinivuosilta asti, tällöin sääti jotain Jennan kanssa,
hauska tyyppi ja aikamoinen alkoholin suurkuluttaja viikonloppuisin (kukapa ei toisaalta).
Kova paiskimaan arkisin kuitenkin duunia. Hauska tapaus, eikä yhtään pöllömmän näköinenkään.

Edellämainittu siis on se tapaus, joka maksoi mut messuille tuossa pari viikkoa sitten, ja joka on sellaista pientä ja somaa silmäilyä harrastanut myös humalapäissään allekirjoittaneen suuntaan.
Herra oli hieman ottanut rohkaisua whisky lasista ja päädyttiin sitten suuteloasteikolle jossain kohtaa, silmäiltyämme ensin etteikö Juhani ollut juuri näköetäisyydellä, tottahan nuokin kaksi sitten on kaverita, nih pienet on piirit. Eipä näkynyt silloin, mutta myöhemmin tunsin pienoisen katseen polttelun selässäni ja siellähän tuo istui aika kypsän näköisen. No mutta, meistä on jo aikaa ja näin....

Tein sitten taas reilut ja jätin tällä erää Matias nuoleskelemaan näppejään, vaikka olisin saanut(!), mutta pieni järjen ääni huuteli aivoissani että "kuulkaas nyt neiti, kohta tarvii taas mennä töihin!". Ihan hyvä ehkä et huuteli ja kuuntelin. Matias tosin oli aika pettynyt.

Nyt mun on pakko mennä taas nukkuu (se järki heräs taas muistuttamaan itsestään) jotta saan itseni kammettua huomenna aikaisin töihin, mutta palaan asiaan lähipäivinä.

Ai niin! Ensi viikonloppuna lähden maakuntamatkailee, isot bileet odottaa!

xx,
Veera

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Se olis sit taas lusittu yks suhteellisen kosteahko viikonloppu.. Ihan hauskaa ainaki oli! Molemmat päivät Jointissa, perjantaina oli aikamoinen kreisibailaus, eilen vähän iisimpi. Onneks ei oo juurikaan kauheeta krapulaa tänään...
Törmättiin sitten Eemelin kanssa perjantaina, ja mä koitin vaatia herraa tilille tilanteesta. Hän ei ollu kovinkaan innokas keskustelemaan tilanteesta kännissä, vaati että jutellaan selvinpäin. Totesin siihen sitten että se tuntuu olevan mahdotonta, kun ei herra vastaa kun siihen koittaa ottaa kontaktia. Sit hän sano että tietää mun olevan todella vihanen kun ei oo vastannu mulle mitään mihinkään, että nyt on vähän kinkkiset tilanteet ollu päällä. Että jonku entisen säädön kanssa on nyt puhuttu asiat selviks ja mulle jäi nyt sit epäselväks että onks ne nyt hoitanu sen tilanteen päätökseen vai onks ne nyt sit taas "kimpassa". Vittu tiedä häntä, sanoin sille et mikset voi sanoo suoraan jossei sua kiinnosta niin siihen hän meinas ettei oo todellakaan siitä kiinni etteikö kiinnostais. HUOH, joo siltä vaikuttaa. Ei jumalauta, se on kyllä kans niin vaikee tapaus oikeesti ettei mitään järkee. Mulla hajoo päääääää!!

Eemeli ja Konsta on molemmat ihan paskoja. Huolella. Ei mitään tolkkuu kummankaan touhuissa, ne varmaan nauttii siitä että saa ihmisille huonoa mieltä aikaseks. Veera saa itse valottaa hieman tota eilistä konstikasta Konstatilannetta jos tahtonee... Onneks molemmilla oli sentään vähän laastarimeininkejä helpottamassa eilistä tuskaa sitten. Mulla yks vanha säätö roikku iholla koko illan ja puheli ihan pehmeitä! Oli kovasti tulossa mun luo yökyläänkin, mut tälleen tänään ajateltuna ihan hyvä vaan että lähdin enne sitä. Mutta se sano mulle niin nätisti, et ei oo kyl kukaan vähään aikaan sanonu! " Jos mä nyt päästän sut menee, ni mä en ehkä enää ikinä saa susta kiinni". Awws! Se oli tosi somasti sanottu, mutta harmi vaan että mä en oikeesti voi ottaa sitä sillain.. Se on kuitenkin aika kinkkinen tilanne, jos mä alan sen kanssa säätelemään niin sitten loukataan toisten tunteita ja sitä mä en halua tehdä..

Jospa tästä jatkais tätä sunnuntai-ahdistusmasistelua ja koittais saada jotain järkeä tohon omaankin päähän tunteiden tilalle..

xx. Krista.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Tshih.

Nyt palaan, tuli siis jotain tähdellistä mieleen!
Nousin, kun nousinkin kuitenkin sunnuntaina sängynpohjalta, ja kannatti kyllä. Käytiin eka kaverin kanssa terassisiiderillä (joka taisi jäädä tämän vuoden viimeiseksi ilmasta päätellen) ja sen jälkeen lähettiin moikkaa sen kavereita tuohon lähi tienoolle. Ja voi vitsi mitä sit kävi! Siinä oli joku ehkä kuus tyyppiä samassa pöydässä ja siihen sit istahdettiin, kaikki muut tunsi toisensa, mä vaan sen mun kaverin ja kas sieltä löytyi eräs hyvinkin hauska tapaus, nimittäin Atte. Juteltiin ihan sillai kun oltais tunnettu kovinkin kauan ja läppä lensi niin et soi! Jossain kohtaa tuli kuitenkin aika taas jatkaa matkaa ja tässä kohtaa Atte kyseli multa kokonimeä, jotta voi naamakirjassa kaveerata. Noh siellä sitten oli laittanut kommenttia maanantaina ja tänään pyysi ihan julkisesti siinä mun seinällä mua kahville! Jopas jotakin o.O Tottahan suostuin ja nyt täytyy tietysti mennä shoppailee uus vaatekerta ja onneks tilasin jo uudet kengät ja ja ja... Tukkaa ei tarvi tällä erää käyttää Kristalla :D
Mut jännää!

Nyt oon taas tehny pari iltaa kahvilassa duunia ja kummallakin kertaa kahvilapoika on just käyny ennen ku oon tullut hommiin, pitänee karata "oikeista" töistä selkeesti joskus lounastauolla jo... Hehehe läppä läppä.

Ja taas mentiin, heipsu!

xx,
Veera

Pahimmat päivät skipattu.

Morkkis alkaa laantumaan pikkuhiljaa, ja viikonloppu jaksaa jopa vähän jo alkaa naurattaa. Känniääliöiden kiistaton kuningatar, Krista. Kaverit on myös jaksanu heittää suolaa haavoihin muistuttamalla viikolopun tapahtumista. Noooh, se mikä ei tapa se vahvistaa. Näinhän sitä sanotaan. Voi huoletta heittää leuan rintaan ja lähtee rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä!

Mä kattelen kateudesta vihreänä nyt kun Veeralla menee niin lujaa, muikkelilla on sutinoita sitte vähän joka suuntaan. Nyt ei pääse neitokainen ainakaan tylsistymään kun tarjontaa taas riittää! Josko sieltä löytyis joku luonnollinen jatkumo Konstalle, voitais sekin heittää roskiin...Niinku mun mielestä kaikki miehet tällä hetkellä :D Mun pitäis selkeesti löytää itelleni nyt kanssa joku laastarisetti Eemelille. Mut sit taas toisaalta mä en jaksais nyt yhtään mitään uusia säätöjä, kun tää vanhakin on vielä ihan kesken. Miks ei juttuja voi päättää fiksusti? Tai siis et jos ei sitte kiinnosta, ni sano se. Onks se niin kovin vaikeaa sitte loppupeleissä kuitenkaan. Se olis huiman reilua oikeesti molempia kohtaan (tässä tapauksessa ehdottomasti ja vahvasti vain ja ainoastaan mua kohtaan!!) ja se olis helpotus. Molemmillle winwin tilanne, Eemelin ei tarttis vastaanottaa multa urpoja tekstiviestejä ja kännipuheluita kun se sanois että hei kiitti mulle riitti, ei napostele. Ja mun ei tarttis tehä ittestäni pelleä juurikin noilla asioilla. Pistää niinku vituttaa jos asiat jää levälleen. Kun sä heität roskatki roskiin, ni ethän sä jätä sitä vitun roskapussia auki ja levittele niitä siihen roskapöntön ulkopuolelle? Siististi pakettiin ja solmuun ja sitte heität menee, tää toimii niinku sit kans jokasella elämän osa-alueella.

Mulla on jääny aikasemminkin asiat niin auki ja selvittämättä. Aleksin kanssa, mun oli hirveen vaikee päästä siitä yli kun ei saanut mitään selkeitä selityksiä tai tosiaan sitä stoppia siihen hommaan. Se on kauheen ahistavaa, kun ei tiedä mitään mistään. Se, kun antais kunnon ja reilut pakit päin naamaa, tekstarilla, facessa, puhelimessa tai vaikka telkkarissa niin se kirpasis sen kerran huolella, mut sit vois alkaa nuolemaan haavoja ja jatkaa eteenpäin. Mutta miehet, mitä niistä voi olettaa. Ei sit kans yhtään mitään. Mutta mä nyt pidän näppini kurissa, ja oon ihan hiljaa. Oottelen siirtoja sitte jostain muualta päin, mä en jaksa pelleillä.

Tän päivän horoskooppi oli taas uskomattoman osuva, laittaa oikee keljuttaa miten ne välillä osuukin niin oikeeseen :
"Rakkauselämäsi on myllerryksessä ja selvyyttä ei tule vielä pitkään aikaan. Sinusta tuntuu siltä, että jäät koko ajan soittelemaan lehdellä. Anna tapahtumille aikaa."
Joo, haista sinäkin iltalehti..:D Ehkä voisin ottaa neuvosta vaarin, ja antaa sitä aikaa. Itselleni ja myös sille toiselle idiootille. Kattellaanpas sitte uudestaan.

Mä olisin jopa ihan valmis muuten antamaan pyhän lupauksen eräästä asiasta. Mut mä luulen että loppukädessä mä en voisi sitä pitää :D Kun siis mikä yhdistää Aleksia ja Eemeliä? Molempien oikeat nimet on viisikirjaimisia, ja ne alkaa samalla kirjaimella. Molemmat on Härkiä, ihan hämmästyttämän paljon samankaltaisuutta niissä, ainoo ero niissä tuntuu olevan 7 vuotta ja sekin siinä fyysisessä iässä. Tekis oikeesti mieli sanoa, että mä en sekannuu enää ikinä yhteenkään vitun härkään tai tseitseihin, mutta mun karma on niin vittumainen että saletisti sieltä hyppäis mun unelmien mies heti nokan eteen kuka täyttää noi kaks kriteeriä. :P Aleksi pelas ainakaan ja Eemeli pelaa nyt tätä peliä ihan samalla tavalla, ja mä oon se nappula siinä pelissä. Ja minä näytän vaan tyytyvän kohtalooni, ei hyvin mene :D

xoxo, Krista.

Peeäs. Niin joo Aleksista puheenollen. Sen mutsi varaili multa taas aikaa, ja se tulee loppuviikosta..Aika kuumottava tilanne kun mä tiedän kuka se on mut se ei taida tietää kuka mä olen!

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Megalomaaniset morkkikset.

Vittu että on voittajaolo taas ollu tänään. Perjantaina olin ehkä elämäni kännissä ja känniääliöitsin menemään taas huolella. Lähti viestiä Eemelillekkin ja Jointsussa tuli tanssittua ehkä hiukan liiankin nolosti ja intiimisti Villen kanssa. Hmm. Propsit himaan joo! Nolottaa. Ajattelin eilen sitten siirtää perjantain morkkiksen sunnuntaille, harmi vaan että tuli eilenkin pelleiltyä. Näin Eemelin ohimennen kun menin baariin, se oli ite lähössä sieltä just. Koitin sitte soittaa sille ja laitoin jonkun haukkumisviestin perään.. Somebody shoot me, please. Voinko olla taas nolompi? Okei no voisin mutta tää on nyt jo ihan tarpeeks. Mä haluan että ens yönä mun sänky imee mut ja mätänen ja kuolen sinne häpeäni kanssa... Miksen mä voi vaan antaa olla? Mulla on kännissä ihan vitun ihme fiksaatioita oikeesti. Heitän itteni roskiin. Ja Eemelin kanssa. Tosin jonnekkin toiselle puolelle maapalloa, tää menee jo niin mauttomaks. Molempien puolelta. Mun on nyt pakko jatkaa tätä morkkiksella mässäilyä ja häpeään kuolemista, ei jumalauta....JOKU VOIS OPETTAA MUT KÄYTTÄYTYMÄÄN KÄNNISSÄ. Kiitos.

-Krista

The Denial Twist

Viikonloppu melkeen lusittu, onneksi on tänään vielä vapaa, ei nimittäin jaksais tehdä kyllä yhään mitään.
Mä nyt en tiiä taas mitä mieltä olisin asioista, perjantai meni uskomattoman hyvin; oltiin tosiaan siellä keikalla (mulla on vieläkin Sami Yaffan nimmari kädessä), uskomattoman kovan setin vetivät, ei voi muuta kun hattua nostaa kunnon rokkikukoille! 
Konstakin sattui pelipaikalle, ja keikan jälkeen meitsi pyöri yhden miespuolisen kaverin kanssa siellä, herra K teki siitä sitten omat päätelmänsä pisti sitten myöhemmin viestiä tähän tyyliin:
"Mikset sä kreisibailaa Jointissa.. Ai nii, siel oli se wannabe jusa69 hahah..."
Jealous? Ihmetelin kyllä hiukan koska tässä kohtaa siis olin jo Jointsussa, ja olin fiksuna tytsynä poistanut Konstan numeron.. No juu, siellä oli sitten hauska tilanne, kun puolituttu (erittäin kuuma ja kiva tyyppi) koitti kauheesti saada mua lähtee sen luokse ja samaan aikaan Konstalla samat jutut mielessä. No pihalla juttelin sit tän toisen tyypin kanss ja sisälä Konstan, ja jälkimmäisen luoksehan tämä sitten päätyi. Sit se soitti kitaraa, sit harrasteltiin juttujuttua, myös parvekkeella, sit nukuttiin pitkään ja sit mä lähin.
Ja tietysti sit kelailin eilen et olisko sittenkin pitänyt mennä sen toisen tyypin luokse, argh.
Tässähän olisi jatkumo loogisesti tuohon eiliseen. Nääh, ei jotenki jaksanu saavuttaa sitä samanlaista kreisibailu fiilistä, eikä edes viina ottanut noustakseen päähän. Messuilla oltiin siihen saakka, että pistivät ovet kiinni ja lähdettiin sitten kotikontuja kohti, alunperin mun oli tarkoitus lähteä Jennan kanssa bilettää, mutta en sit jaksanut, se asuu kuitenkin eri paikkakunnalla, ja mä ajattelin jo tässä kohtaa et vitsi ku pääsis kotiin elbaa.
Kävin sitten virallisesti yhdellä Jointsussa, ja hyppäsin taxiin. Edeltävä asiakas oli lyönyt päänsä tuulilasiin ja siinä oli aika hyvän kokonen särö, mä vähän ihmettelin. 
Olisin viime yön NIIN paljon halunut vaan nukkua jonkun kainalossa, että voin kertoo tuon olkkarin sohvan tuntuneen hyvin yksinäiseltä. Niin ja siis mummo oli vallanut mun sängyn...

Hei pokemies ei ollut töissä! Huh helpotusta, pakko myöntää. 

Multa ei nyt taida irrota muuta, mut palaan heti kun jotain tähdellistä tulee mieleen, heippa!

xx,
Veera

torstai 8. syyskuuta 2011

No answer is the answer? Or shall we speculate some more?

Hmm. Mä tykkään tosta Eemelin meiningistä tällä erää ihan yhtä paljon, kun haisevista pulsuista viereisellä bussinpenkillä ja uskomattoman ärsyttävistä vakioasiakkaista, eli en sit yhtään! Mun mielestä se on niin luuserimeininkiä ihan yleisesti ottaen ettei voi vastata! Kun se ei ole niin vaikeeta, olis sit vaik se joka sanoo "ei pal kuule muidu nappaa", eikä sellanen munaton luuseri, kuka ajattelee, et asiat hoituu ihan nätisti, eikä kukaan suutu jos vaan jättää vastaamatta. MITEN VOI JÄTTÄÄ VASTAAMATTA? Äitini on myös hyvin kärsimätön persoona, ja kun hän oli ensimmäisen kerran ollut treffeillä isäpuoleni kanssa oli sitä miehen soittoa siinä sitten odoteltu jo vaikka kuinka monta päivää, niin hän päätti ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja soittaa itse, näin suurinpiirtein keskustelu meni:
Ä: "Koska sä oikeen ajattelit soittaa mulle?!"
IP: "Huomenna."
Näin, ja nyt ovat olleet päivälleen kymmenen vuotta yhdessä, että ehkä se erilaisuus on ihan hyvä asia sitten kuitenkin pitkässä parisuhteessa.

Konstakaan vastannu, stanan urpo...Jupinaa...

Jotain positiivistakin;
Mulla alkaa huomenna vapaa viikonloppu! Eihän tässä olekkaan, kun painettu niska limassa kahta duunia joka päivä tällä viikolla, mut huomenna en piittaa koska mun työaika loppuu tasan puoli kolme, jonka jälkeen ajattelin alottaa tenuttamisen. Illalla sitten katsomaan Suomen musiikkimaailman yhtä suurinta ja kokeneinta rokkikukkoa ja lauantaina messuille. Messut eivät tosiaan kyllä niin kauheesti tässä kohtaa innostakkaan enää yhtään niin paljon, koska maksajana on kaverin teiniaikojen vakipano. Katsotaas kuinka tässä taas käy. Ja miten mahtaa käydä pokemiehen saralla, vai mahdankohan mennä kyseiseen paikkaan ollenkaan, jännäks menee... Nyt tää painuu kessulle, näkemiin ja sillee!

xx,
Veera

Aivonystyröiden raksutusta ikuisista pattitilanteista...

Juu että näin. Torstai, ja Eemelistä ei pihaustakaan... Nyt alkaa jo vähän nakertaa, mut no ehkä se tästä vielä iloks muuttuu! Toivottavasti ainakin, ja jos ei ni sitte ei. Sitten kehitetään uudet pelikuviot! Alkaa jo vähän oikeesti ihmetyttää, et mikä ihme siinä on että sitä onnistuu valkkaamaan aina jotenki jollain tavalla väärät miehet piiritykseet. Tai no sanotaanko näin että me ihastutaan aina vääriin miehiin. Mulla on aina miehissä ollu jotain vikaa niinku aikasemmin ollaankin käyty läpi, ja ne on kaikki ollu helkkarin vaikeita tapauksia. Kukaan ei oikeesti haluu mitään vakavaa, et kuhan paneskellaan vaan sillon tällön.. Mä oon miettiny sitäkin, että onkohan se jollain tavalla ihan loogistakin, että mitä saavuttamattomampi niin sitä parempi. Kun tietää ettei se toinen halua mitään seurustelua, niin siihen on turvallista ihastua. Se on helpompi haaveilla kaikesta, kun tietää ettei siitä kuitenkaan tule mitään.

Mulla on ainakin se, että kun tässä on nyt reilu kolme vuotta viipotettu sinkkuna menemään ja bailattu ihan hulluna ilman että ei tarvii huolehtii kun itestään ja se riittää että pitää ittensä kartalla. Ja toki muistaa äitille soitella sillontällön että hulttiotytär on tallessa :D Muttasiis, jos tapaa jonkun kenen kanssa voisi olla puhetta seurustelusta ja muusta vakavasta, mulla ainakin iskee nopeesti pakki päälle. Se tietäis niin hirveetä muutosta tähän itsenäiseen elämään että mä en tiedä kestäisinkö mä sitä! Esim. Tapaus nimeltä Markus, hän puhu muutaman viikon tapailun jälkeen jo sitä miten hän haluaa asettua aloilleen ja perustaa perheen, hankkia lapsia ja kaikkea omakotitalosta farmariin ja koiraan kaikki siltä väliltä ja naimisiinkin vielä. Vähemmästäkin alkaa tällasta sinkkuuteen tottunutta itsenäistä naikkosta ahistamaan, että ei helkkari, en mä ole tommoseen vielä valmis. Mä olen vasta 22, en mä halua vielä asettua! Mä haluan pitää hauskaa, bilettää aamuyöhön asti ja kreisibailata aina kun on tilaisuus. En mä halua vielä alkaa leikkimään mitään vitun aikuista parisuhdetta.

Siks toisekseen, mä olen niin tottunut elämään ja olemaan yksin ja itsekseni, että se on aikamoinen tilanne jos täytyy alkaa koittaa tähän maahan missä MINÄ seison omilla jaloillani, niin alkaa mahduttaa jotain kaveria, jolle mun pitää olla tilivelvollinen suurinpiirtein kaikesta mitä mä teen ja missä mä meen. Pitäis raivata aikaa kalenterista yhdessä olemiseen ja parisuhteen luomiseen. Perhepäivällisille ja mulle kissanristiäisille..Joo, hiljaseks vetää. Sen takia se on turvallista haluta jotain mitä tietää ettei voi kokonaan itselleen saada. Voi saada palasia ja hetkiä sieltä täältä, sekin riittää suurimpaan läheisyydenkaipuuseen. Mutta se, ettei tarvi omistautua toiselle 110 % helpottaa sitä tilannetta. Vaikkakin monesti kun mä itse ihastun juurikin näihin tapauksiin, niin tottakai haluaisin niistä miehistä enemmän kun satunnaista viikonloppupanoa, mutta mä tyydyn siihen. Se on helpompaa jotenkin. Ainakin toistaseks. Just Markus olis ollu sellanen kellä olis ollu tosi hyvät edellytykset siihen että sen kanssa olis oikeesti voinu rakentaa tosi vakavaa ja oikeesti aikuista suhdetta, mutta se ei sytyttäny mua yhtään sillä tavalla. Liian helppo, liian tarjolla ja en todellakaan olis osannu nähdä itteeni sen kanssa kymmenen vuoden päästä työntelemässä mitään lastenrattaita Prismassa.. Huh!

Kivahan se on että on jotain sutinaa, ja omalla tavalla haaveilee siitä et olis oikeesti se joku kenen kainaloon nukahtaa ja herätä toisen vierestä aamulla. Mutta jotenki se tuntuu vaan niin mahdottomalta, kun toisaalta haluaa ja toisaalta ei. Kamalan vaikee tilanne, koita tässä nyt sitte päätyä johonkin ratkasuun :D Kun Eemelin kanssa mä oikeesti voisin nähdäkin sellasta vakavampaa sutinaa. Ja ehkä seurusteluakin, mä luulen että meillä synkkais sellaset jutut hyvin yhteen kun molemmat haluu vielä olla ja elää, niin kumpikaan ei välttämättä sitois toista liikaa... Tai mistä sitä tietää. Koita sitten ottaa selvää kun herralla on taas pakki päällä! Mä haluisin oikeesti jutella senkanssa ja tietää mitä se meinaa ja mitä se haluaa, mutta en mä halua olla se kuka kokoajan pommittaa viesteillä perään... Pöh, no aika näyttää! Taas liikaa päänvaivaa. Vittu. Koita tässä sitte olla :D

-Krista

tiistai 6. syyskuuta 2011

Jatkoa Veeran seksille ja eksille.

Alotetaanhan heti tästä kuumasta lauantai-yöstä, Eemeli tosiaan kaadettu ja voin kertoo että että kyllä jäbä oli kaiken sen vaivan arvonen! Voi juma sitä eroottista latausta ja fiilistä, tää tyttö on yhtä hymyä seuraavat kolme viikkoa.. Olin siis tosiaan selvinpäin kotona nukkumassa kunnes kolmen jälkeen Eemeli soitti josko menisin hänen luokseen. Minähän menin, herra oli itse pienessä sievässä ja mua jännitti ihan sikana! Mutta ihan turhaan jännitin, meil synkkas tosi hyvin ja juttu lens eikä ollu yhtään vaikee olo. Ei edes itse aktin aikana, vaikka normaalisti ekat kerrat jonku kanssa on sellasta säätämistä ja ei oikein tiiä miten päin olis, tässä tapauksessa siitä ei ollu puhettakaan. Eli siis ekaks kerraks oikeen vitun bueno, taisinpas Veeralle antaa kouluarvosanaks siitä ysin. Eli aika vitun jees! Eemeli oli sitä mieltä että mun pitäis ennemmin viettää ensviikoloppu sen luona kutemassa kun riekkua tyttöjen kanssa baarissa...Hmm, tossa voi olla ideaa, kerkeehän sitä sinne jorailee kuhan saa harrastettua seksiä vähän varastoon jos tästä ei mitään ihmeellistä sittenkään kehkeydy :D Nyt on ollu taas vähän hiljaiseloa, et ei olla oikein mitään koodailtu, mut ei oikeestaan haittaa. Kyl siitä vielä kuitenkin kuuluu ;)


Mutta se ehkä siitä fiilistelystä, vaikka mieli tekis jakaa KAIKKI pienetkin yksityiskohdat kanssanne, niin en viitsi. Veeralle ja muutamalle muulle olen sen jo tehnyt joten nyt taitaa olla aika sulkea sanainen arkkuni sen suhteen..Ainakin hetkeksi!

Palattakoon tähän Veeran ilmoille heitettyyn spekulointiin kavereiden eksistä ja seksistä niiden kanssa. Hmm, toi on aina vaikee aihe. Mä en itse lähtis enää tässä iässä välittämään noista teiniajan kahenviikon/kolmen kuukauden seukkaushommista, niistähän on jo niin jumalattomasti aikaa että on se vittu kumma jossei niistä ole jo päästy yli. Mun mielestä sellasiin ei välttämättä sovi mennä kysymättä koskemaan, ketä frendi on oikeesti fiilannu ja rakastanu/tykänny ihan mielettömästi. Oli sitte puksutellu keskenään kerran tai kymmenen, mut jos se on sille kaverille oikeesti merkannu vähän enemmänkin, ni sitten on soveliasta mahdollisesti kysästä että pahastuuko kaveri jos mieli tekee käydä ajelee. Jos ei sovi, ni fine, ennemmin pitää sitte näppinsä erossa. Mutta jos asia on ookoo ja sopii, ni siitä sitte vaan go for it ja vällyjen väliin! Kuitenkin ystävät tässä elämässä on aika etusijalla, ja niitä ei miesten takia menetetä. Miehiä tulee ja miehiä menee, mut ystävät pysyy. Bro's b4 Ho's, eiks ne miehetki niin tapaa sanoa!

Tää on kans niin kakspiippunen juttu nää kavereiden eksien kanssa säätäminen että tähän on kyl vaikee saada mitään yhtä ja oikeaa ratkasua. Esim. Veera tuskin tykkäis jos menisin panemaan sen viimesintä eksää, jonka kanssa erosta on ehkä kuukaus. Ja saletisti pahastuis jos menisin ja ajelisin Konstaa. Et vähän hienotunteisuutta peliin kuitenkin. Olisin mäki omalla tavalla varmaan aika vittuuntunut jos joku mun läheisimmistä ystävistä menis ja panis Mikaa kenen kanssa seurustelin yli kolme vuotta, ni kyllä se saattais vähän nakertaa.. Eli siis summa summarum, vaaaaanhoihin ja merkityksettömiin eksiin/säätöihin saa koskea melkein jopa ilman lupaa, mutta merkityksellisiin ehdottomasti vain omantunnon mukaan ja luvan kanssa. Tapauskohtaisesti tietenkin. Auttoko Veera yhtään? :D

-Krista

maanantai 5. syyskuuta 2011

(S)ex talk.

Kavereiden eksiinhän ei kosketa? Right, mutta miten määritellään eksä? Tämä kylä ainakin on niin pieni, että melkeen kaikki tuntevat toisensa ja näin ollen useiden ihmisten tiet ovat päätyneet sikin sokin ja ristiin rastiin jatkoille milloin minnekkin. Joten, missä kohtaa voidaan sanoa, ettet voi koskea tuohon mieheen "kun se on mun entinen?" Entiseksi en itse laskisi yhden yön juttuja, enkä välttämättä muutamankaan, mutta entäs nämä teiniseukkailut? "Me oltin hei daa yhdesä sillon -06 ainaki kax viikkoo!" Niin. Minkä pituinen seurustelu lasketaan tässä tilanteessa? Vai määritelläkö tämä nykyään ennemmin niiden oikeiden tunteiden perusteella, menneiden sellaisten?
Heitänkin pallon tässä kohtaa Kristalle (sori peips), mutta multa ei irtoa omiin kysymyksiini vastausta ja haluaisin sen kiitos mustaa valkoisella tänne blogin puolelle, joten näppis sauhuamaan ja mielipidettä avartamaan kaikelle kansalle!

xx,
Veera

Rietasta ja railakasta sinkkuelämää, vai miten se oli?

Kaikkihan nyt tietää siis miten Kristaneidin viikonloppu meni, joten avarretaanpas vähän omaakin näin ihan vähän myöhässä.
Viime viikolla meitsillä oli vapaat to ja pe, elikkäs keskiviikkona vedettiin hienostuneet kalsarikännit (miksi aloitin äsken tuon sanan isolla kirjaimella?) Kristan luona ja analysoitiin asioita, torstaina lähdin Jennan kanssa klubbailemaan läheiseen kaupunkiin, yö oli hauska, mutta loppupeleissä vain baariyö muiden joukossa. Tosin oli vähän juttuja erään nimeltämainitsemattoman raksamiehen kanssa, ei kuitenkaan suurempaa, joten sen voi jättää suosiolla historiaan.
Perjantaina kävin Kristan kanssa yksillä(!!!!) lähipubissa ja sammuin sohvalle ennen beebeen loppua, aika jännää...
Lauantaipa olikin sitten taas asia erikseen, vedin pussikaljaa kaverin kyydissä ensin Kristan istuskellessa takapenkillä ja myöhemmin ilman. Käytiin parissa paikallisessa ja päädyttiin lopulta tuohon lähipubiin katsomaan uskomattomaan hyvää coveri bändiä. Tämän jälkeen kuskin oikea kuljetettava soitteli ja meitsi päätti lähteä katsastamaan Jointsun meininkejä, kello oli tässä kohtaa jälkeen kahden.
Sinne siis vaan, onnistuin lirkuttelemaan itseni ilmaiseksi sisään ja tilasin tiskiltä lonkeron, saaden kahdestakympistä vaihtorahaa 45 euroa, jee lisää viinarahaa! Omatunto ei kolkutellut, kosa baarimikko oli tuntematon luupää ja vissiin itsekin humalassa.
Bongasin tietysti nopeasti kaverit kulmaloosista ja istahdin humaltuneeseen ja kovaääniseen seuraansa mitä pikimmiten. Pöydästä löytyii myös kaiffari (Matias), johon palaan myöhemmin, ja joka tarjoutui maksamaan meitsin sisälle erotiikkamessuille tuossa tovin kuluttua, saapa nähä...
Loppuyö meni kerrassaan siivillä, nyttemmin ajatellen en juurikaan keskusteluista mitään muista, mutta joo pari salmarii lisää oli hyvä idea!
Ajattelin jatkaa vallan tuottoisaa iltaa olemalla maksamatta taxista kotiin, joten pyysin pokemieheltä kyytiä (hekoheko) kotiin, ja tämähän sopi kerrassaan mainiosti.
Hengailin Matiaksen ja ystävänsä kanssa neljään asti siinä Jointsun pihalla ja taisi siinä ehkä jotain pienen sortin kevyttä flirttiäkin olla mukana, jatkoille olisi kuulemma pitänyt päästä, mutta meitsi veti tiukan linjan, sillä herätys oli kuitenkin sunnuntai aamuna ennen yhdeksää. Matias ei oikeen voinut ymmärtää kun meitsi ilmoitti menevänsä henkilökunnan kyydillä kotiin nukkumaan. Noh mitäpä tuosta.
Pokemies poimi mut kyytiinsä siitä sitten ja juteltiin jotain mukavia ("mennään hotskuun nyt!") juttuja tuo pitkä kotimatka, krhm, noin kolme kilometriä, ja äijä sitten heitti pakun parkkiin tuohon talon viereen.Siinä alko juttu mennä pikkasen liian kuumaksi, joten meitsi puhalsi pelin poikki ja jätin sen siis taas nuolemaan näppejään, ehkä ensi kerralla sitten...

Sunnuntain jotenkin ihmeen kaupalla selvisin töistä ja sain vielä Matiakselta viestiäkin illemmalla, ei siis ollenkaan huono saldo tällä erää.

xx,
Veera

ps. ensiviikonloppua odotellessa, sen olen nimittäin kokonaan vapaalla!

lauantai 3. syyskuuta 2011

Turhautuksen huippu alkaa häämöttää.

Mä en siis yksinkertaisesti kykene ymmärtämään että mikä hitto noita kakslahkeisia oikein vaivaa? Siis oikeesti, kukaan niistä ei osaa toimia mitenkään fiksusti tai aiheuttaa mitään muuta kun päänvaivaa. Tai sitten mä ja Veera osataan bongata ne kaikkesta vittumaisimmat tapaukset aina. Miehet, pitää ottaa sillon kun annetaan!! Se on nykypäivän laki. Piste.

Eemelitilanne auki, VIELÄKIN. Nyt en oo sitte kuullu poitsusta keskiviikon jälkeen juuri mitään, ja sillon päästiin taas suht lämpimiin tunnelmiin. Sovittiin(tai no Eemeli totesi) että voidaan harrastaa seksiä useasti ja monesti ja muita juttuja kattellaan sitte myöhemmin. Joo, oheistuotteet on ihan vitun sama, mutta joko me voidaan oikeesti bylsiä?!?!?!?!? JOKO OIKEESTI?!?! Mä oon viittävaille valmis sanomaan sille että mä hitto tulen ja otan sen vaikka väkisin, että saadaan toi eka kerta pois alta. Sen olis syytä olla helvetinmoista ja tajunnanräjäyttävää kyytiä, on sitä sen verran kauan tässä odotettu ja yritetty lämppää! Mut mä luulen että se tulee olee oikeesti ihan kauhee fiasko. Hirveetä säätöö ja mistään ei tuu mitään. Siitä on nyt puhuttu jo niin kauan että täs on jo hirveet paineet siitä hommasta. Eli sitten kun on paineita, ni ei mistään tuu mitään. :D Sen takia pitäis olla kauheessa jurrissa ettei välttämättä muistais sitä häpeän määrää seuraavana aamuna... Mutta musta tuntuu et me ollaan aina niin eri päivinä ulkoilemassa että se on mahdotonta! Joten siis melkein se pitää kohdata silmästä silmään ja hoitaa selvänä. Tosin aina voi ottaa muutaman rohkasevan vaikkei kännissä oliskaan! Mut oikeesti mä en pysy housuissani kohta enää...

Nähtiinhän me tänään ohimennen ku oltiin yhdellä Veeran kanssa, mut se ei ees tyylii moikannu? Joo näin on, laitoin sille viestiä myöhemmin ja siihen se sentään vastas. Siihen ekaan. Vittu olis pitäny laittaa sille että tuut tänään mun luo ja naidaan aivot narikkaan mut vittuku ei tullu sillä hetkellä mieleen. Ja nyt ei enää voi laittaa, tappio tänne taas! Mä olen niinku niin maksimaalisen turhautunu ja vittuuntunu, mutta samalla kuitenkin mun kiinnostus vaan kasvaa kun se leikkii tollasta kylmistä/vaikeesti tavoteltavaa. Tuleehan mullakin sitten jossain kohtaa raja vastaan, mut ei ihan vielä ilmeisesti. Kaikki mun kaverit vaan ihmettelee et miten mä vieläkin jaksan, mutta kyllä pitää jaksaa. Hei se on härkä, se lämpee hitaasti. Mutta varmasti ;)

Jotenkin noita miehiä ketkä ei oo tossa "tarjottimella" haluaa aina ihan sikana. Sitte jos joku on ite tossa tyrkyllä, ni ei vois vähempää kiinnostaa. Pitäis varmaan itekki oikeesti koittaa sopeutuu tohon pitää ottaa kun annetaan meininkiin. Pitää olla vähän haastetta hei, se pitää mielen virkeenä. Ja vittuuntuneena. Ihastuminen on ihanaa ja kivaa, mut se on täysin perseestä siinä kohtaa kun tulee näitä turhautumisen huippuja..Onneks neki joskus laskee, ainaki melkein aina..Jos ei ihan aina ni toisinaan ainakin...

Täytyy kyl sanoo että en oo kyllä sitten piiiiiitkään aikaan saanu metsästää ketään samalla tavalla kun Eemeliä. Kohta pitää oikeesti laittaa kovat panokset peliin, tässä on vasta raavittu noita tikkuja vähän.. Kohta paukkuu ja kovaa. Toivottavasti ainakin! Mä niin haluan sen miehen. Ja sen mä tuun vielä saamaan. Sänkyyni ainakin jossei muuten. Mun pitää vaan jaksaa tsempata itteeni et vittu tää nainenhan tähän pystyy, aina yks Eemeli selätetään!

xoxo, Krista.

Ps. Nii, lauantai-ilta ja oon selvinpäin. Olin eilenkin? What? Okei, looginen selitys. Tänään olin töissä ja huomenna seiskan jälkeen herätys kun meen töihin. Että siihen malliin, ens perjantain nollauksia odotellen..

torstai 1. syyskuuta 2011

What a wonderful day for new beginnigs

Mies on epäloogisuuden multihuipentuma, tarkkaan ottaen siis yksi mies tällä erää (tai no miksei Eemelikin?),
lainatakseni Carrieta Sinkkuelämästä "We're so over we need a new word for over." Rivien välistä ehkä luettavissa, että tällä erää kysymyksessä taas Konsta, mies joka haluaa kun ei voi saada, ja jota ei vähempää voisi kiinnostaa, jos se olisi ns. sallittua. Aamuyön pikkutunteina luvataan kuut ja tähdet taivaalta, mutta tyhjiksi lupauksiksihan nämä tietysti jää, itse olen päättänyt vaihtaa lähestymistapaa lähestymättömyystavaksi; eli jos herralta joskus jotain ehdotuksia vielä tulee, niin mikä jottei, mutta meitsin puolelta on turha odotella yhtään mitään. Lainatakseni myös uutta työkaveriani "ei mua jaksa kiinnostaa, jos jotain on tapahtuakseen, niin tapahtukoon sitten."
Tästäpä syntyykin taas toisenlainen pulma; mistä löytää uusi "lainakainalo"? Ilman mitään suuria tunteita, joko joku pieni soma fling, taikka sitten kaikesa täydellisyydessään fuckbuddy? Tottahan tämäkin kuuluu asioihin, joiden kannattaisi antaa vaan tapahtua omalla painollaan, mutta kun meitsi tykkää kun on jotain sutinaa.

Tässä hienoja lyriikoita piristelemään ihmisten päiviä:



xx,
Veera

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Ei-niin-ihmeellisiä sunnuntaifiilareita.

Joo niinhän se viikonloppu tuli, oli ja meni... Huomenna onneks vielä vapaapäivä, ni saa vähän palautua!

Perjantaina oltiin Veeran kanssa tuunaamassa neidon kuontalo uuteen uskoon, ja voin kertoo että neidolla on kulmakunnan makein letti tällä hetkellä. Taitaa Veera itsekkin allekirjoittaa kyseisen väitteen ;) No siitä alkuillasta mentiinkin sitten keskustaan ja ajateltiin kävästä syömässä eräässä pubissa. Käveltiin siinä sitten ravinteliin päin, niin eiköhän me bongata Eemelin kavereittensa kanssa siinä tiellä. OMG, hirvee paniikki, tää täti siinä suoraan töistä tulleena tukka pystyssä, naama kiiltävänä jotku römppövaatteet päällä. Vedin vitun viileen linjan, ja heitin jotain tyhmää läppää. Ja kävelin ohi. Siis kävelin ohi, jäädyin ihan totaalisesti etten vaan pystynyt pysähtymään!! Jalat ihan makaroonia ja päässä humisee, hirvee reaktio. Veera kohteliaasti pysähtyy poikien kohdalle ja kaikki seisoo siinä varmaan ihan yhtä hölmistyneenä ja meitsi painelee eteenpäin. Että näin.. Olis voinu mennä huonomminkin, mut ehdottomasti parantamisen varaa tässä hommassa kyllä :D Kirsikkana kakun päällä vielä sitten kun mehusteltiin tällä tapahtumalla siellä pubissa kovaan ääneen ja vähän muutakin, niin eiköhän Eemelin eksä tule huikkaamaan moikat.. Olivat kaverinsa kanssa istuneet meijän takapöydässä. Eikä varmaan edes kuullu meijän juttuja, eipä! Oli taas vähän niitä päiviä kun olis vaan voinu linnottautua neljän seinän sisälle ja olla poistumatta mihinkään...

Eilen oltiin sitten niitä Vilman läksiäisiä pailaamassa Jointsussa, ja sanottakoon että suhteellisen vaisu ilta.. Harmi juttu, olis ollu ihan mieletöntä vetää kunnon kreisipailut vikaa kertaa, mut ei aina voi voittaa. Kyllähän sitä kännissä oltiin, mutta jotenki meni vähän sivu suun se ilta. Vilma tottakai vollotti suruksissaan ja yks pariskunta tappeli koooooko illan ja Veera oli muutenvaan liian selvinpäin. Kuulema oli muhun ärsyyntynykkin eilen, kumma juttu.. Täytynee myöntää että en mäkään jaksais itteäni kattoa jos olisin lähes selvä :D Joten pahoittelut vielä Veera, olen känniääliö. Todistetusti. Mut onneks eilen ei tapahtunu oikeestaan mitään sellasta mistä mitäis potee morkkista tänään. Eli ihan kivaa vaihtelua, tosin toi perjantai kyllä kaivelee vieläkin! Ehkä mä siitä pääsen vielä yli..

-Krista

torstai 25. elokuuta 2011

Eloisat hapot

"Hei nimeni on Veera, ja olen urpomagneetti."
Juuri laivalta kotiuduttuani piti tulla jakamaan tämä tieto tänne internetin kiehtovaan maailmaan. Olin siis rällästämässä muutaman vanhan kaverin kanssa, jotka mulle tämän uskomattoman hienon lempinimen antoivat, ihan kyllä systäkin, pakko myöntää. Ennen ovat kuulemma saaneet risteillä ihan rauhassa ja hengailla siinä omassa piirissä, mutta heti kun meitsi lähti mukaan ni jo on urpoja urpojen perään kärkkymässä siinä vieressä. Imartelevaa, vai ei? Anyway hauska reissu oli ja hyvinkin vahvassa humalatilassa kaaduin aamuyöstä sänkyyn ihan vain itseni kanssa (surullista, i know!). Kuolasin koko matkan yhden ihan sairaan siistin tyypin perään, jolla oli kaikenlisäksi vielä ihan tajuttoman kuuma ääni, en kuitenkaan ole aloitteen tekevää tyyppiä, varsinkin kun olin porukasta ainoa jota olisi voinut ihan pikkuinen viaton yhden yön juttuilu kiinnostaa. Siitä olis saanu taas sit kuulla seuraavat kolme vuotta, varsinkin kun kaverit eivät yhtään ymmärtäneet kyseisen pipopään komeutta, mulla on kuulemma outo miesmaku... Mutku se oli naamasta niin soma ja sillä oli sairaan hienot hihatatskat ja just sopivan lihaksikkaat kädet eikä se ollu mikään yli pitkä ja ja ja..ai mitä kuvailinko just Konstaa? Yhteensattuma?

Nyt tavii lähtee blogin nimen viitoittamalle tielle, eli mennä kessuttelemaan napsautettavaa Kentiä, siis oikeesti aika eksklusiivinen juttu meille tupakoitsijoille,

xx,
Veera




keskiviikko 24. elokuuta 2011

Tiedän miltä tuntuu pikkulapsesta jolta viedään tikkari.

Näin kävi mulle nääs. Huokaus.

Eemelin kanssa todella kiihkonsävyiset tekstiviestittelyt tässä illan mittaan, ihan siitä itse asiasta taas.. Noh siinä jossain kohtaa herra ilmoitti haluavansa seksiä nyt just heti, ja vastasin että come and get it tiger!. Ei vastausta, ei mitään. EI MITÄÄN! Voiko turhauttavampaa taas olla? Hitto, huomenna vapaapäivä ja olis voinu vetää tähän vitutukseen kännit mut ei tähän aikaan se alkaa olee jo turhaa.. Olis voinu vaikka lähtee hakemaan jotain lohdutusflirttiä tuolta paaritiskiltä ( Tai olisin voinu lähtee Veeran mukaan laivalle ettimään korvaushoitoa!!)mut ei. Täällä mä kärvistelen himassa sohvalla ja kirjotan blogia kun niin keljuttaa. Vittu tää kyllä muistetaan, mä niin tuun antaa takas.. Se on kyllä niin helkkarin kelju sälli että toista saa taas hakea. Sehän saa tän vanhan naisen ihan sekasin herranjumala! Pitänee koittaa ryhdistäytyä. Tätä naista ei viedä vaan tää nainen on se ketä vie! Ainakin niin mä uskottelen itelleni, hah..

Nojoo, ehkä se Eemelistä taas tällä kertaa...Lauantaina huimasti odotellessa, Vilman läksiäispippalot tiedossa kun neitokainen tosiaan suuntaa sinne porojen leveyspiirille opiskelemaan. En oo Vilman kanssa pyöriny tiiviisti kun vajaan vuoden, mutta me ollaan kans lähes päivittäin tekemisissä ja näkemisissä. Tuntuu jotenki hassulta että se tosta noin vaan ottaa ja lähtee, ei voida viettää darrasunnuntaita kimpassa kattoen hömppäohjelmia ja syöden darrapullaa. Huoh. Mut toisaalta, mä oon aina ollu sitä mieltä että kannattaa käydä kattomassa että mitä maailmalla on muutakin tarjota kun se oma kotikaupunki. Niin mäki oon tehny, ja tälle tielle jääny ja hetkeekään en kadu! Mut onhan se aina haikeeta kun kavereita lähtee pidemmälle.. Niin ja unohtamatta Veeran maailmanmatkailua, mutta se on aina palannu suht piakkoin takas kotiin :)

Juup, näihin tunnelmiin ja kuviin..Taidan mennä hukuttamaan pääni tyynyjen väliin ja heittää puhelimen seinään... Että näin :)

- Krista

maanantai 22. elokuuta 2011

Pienet on piirit..

Ja täällä ne myös pyörii HUH! Kuten huomataan, tässä kyläpahasessa ei hyviä miehiä liiaksi ole kun kaikki käydään samat läpi :D Mut ei se väärin oo, kivaahan se on ku on kivaa. Ja kuhan muistetaan kumit!


Joo siis tossahan meinas tosiaan Eemelin suhteen iskeä taas vähän kriisiä, ja tässä vuorokauden sisällähän on muutamaan kertaan kerenny meneen hommat uusiks. Eilen olin jo valmis heittää pyyhkeen kehään herran suhteen kun kävi ilmi että sillä on jotain muutaman kerran panosutinoita mun yhen tutun kanssa.. Mut sit tulin järkiini, eihän se mulle kuulu mitä ihmiset touhuu keskenään, kuhan mä saisin vaan sen mitä mä haluan ja the game is on!

Tänään sitten päästiin Eemelin kanssa keskustelemaan. Jaa mistä? No seksistä. Eemeli ite heitti että mites ois jos jos vähä oltais. Noh, mähän jäädyin. Selvinpäin, facessa? what? Eiks nää keskustelut voi käydä flirtin kanssa yön kosteilla pikkutunneilla, hitto meille vai teille? Keskusteltiinkin sitte tovin aikaa tästä asiasta, ja mä kysäsin sitte rehellisen suoraan että kauan tässä täytyy sitte vonkailla että miekkoselta irtoo, ja pitääkö hänet kenties viedä romanttisille treffeille kera kukkien ja kynttilöiden enneku pääsee pöksyihin.. Hän meinas että ei voi tietää, et täältä ei turhan helposti irtoo ;) No ei näköjään, tässähän on vaan kuukaus koitettu päästä siihen asteelle ja vittu ku ei vieläkään! Kissa ja hiiret nostettu pöydälle, seuraavia käännöksiä odotellen.

Huomaan antavani kokoajan lisää armonaikaa tälle tilanteelle, mä taidan oikeesti aika vähänpaljon tykätä siitä.. Muistutin sitä myös siitä että eräänä kosteana perjantaina hän lupas viedä mut tänä perjantaina treffeille. No Emppuhan sitä ei muistanu, mutta nyttepähän tietää ja toivottavasti suunnitteleeki mielettömät deitit ;D In my dreams i guess.. Kai se on suunniteltava untenmaille menoa, huomenna aikanen aamu...Buu!


xoxo, Krista.

Voi maanantai!

Ei ole mun päivä kyllä yhtään, viikonlopun pippaloitsemisen ja töiden jälkeen ois jo ollu kiva pitää yks vp, mut mitä hulluja, rahaahan tuostakin tulee ja torstaina voi sit maata laivan hytissä darrapäissään melkeen koko päivän. Always see the bright side!
Kristalla oli tuossa hiukan mieshuolia tän fb suhteen huudeilta, mutta neitokainen saa itse avautua tilanteesta enemmän, jos sen tarpeelliseksi näkee.
Mä huijasin iseäni ja poistin Konstan numeron (ihan ku en sais sitä takasin), tämä sen vuoksi, etten ole ihan vielä päässyt yli lauantai-yön pikkutunteina harjoittamastani avautumisestani tietoliikenneyhteyttä käyttäen :D

Voisinpa tässä avata myös paria mun eksää, koska sellasia kuukauden mittasia juttuja on ollut joskus suhteellisen paljon, ei viitsitä niitä nyt ähän yhteyteen sotkea...
Otetaan tähän alkuun ensimmäinen pitkä suhde, ja jatketaan sitten toisena päivänä seuraavalla.

Juhani


-Sinkku.
Tähän herraan tutustuin mun 17 vuotis synttäreillä, koska ystävänsä sattui olemaan meillä tätä suurta päivää juhlistamassa ja käskin hänen pyytää jonkun kivan sinkkukaverin messiin. Sieltähän sitten saapui mun tulevan kolmen vuoden seurustelukumppani, jonka kanssa asusteltiin myös yhdessä parin kissan kanssa tässä samassa kyläpahasessa. Paljon rakastettiin, mutta kuten Kristan ja hänen entisen asuinkumppaninsa kanssa kävi myös meille, Juhani osasi olla uskomattoman ilkeä henkisellä tasolla tosin vain.
Mulle iski sitten ahdistuskammokohtaus, kun pelästyin, että jäänkö ikuisiksi ajoiksi tähän cityyn ja onko nyt pakko mennä naimisiin ja pyöräyttää pari mukulaa? Nou thänks, meitsi lähti litoo ja Juhani jäi näppejään nuolemaan kissojen kanssa.

xx,
Veera

Psst.. Oon noista Kristan viidestä miehestä käyny yökyläilemässä neljän luona joskus teininä...