Krista se täällä pitkästä aikaa kirjottelee! On ollu vähän kaikennäköstä tekemistä,reissaamista ja sukujuhlia ja muuttamista ja sen semmosta.. Tällä hetkellä punkkailen Veeran äidin luona, toimii! Ollaankin naurettu et jouluaatosta saattaakin tulla aikamoinen spektaakkeli kun ainakin osakseen vietetään se saman katon alla. Sekin vielä, että molemmat raahais jonku jouluhalikaverin ni johan olis äippä ilonen :D
Miesrintamalla ei mitään mullistavaa eikä uutta, pk-seudulla pyörähtäessä ei voinu muutakun silmäillä söpöjä poikia kun olin siskolla yökyläilemässä niin se hieman rajottaa mahdollisuuksia raahata kakslahkeista kotiin. :)
Noh, miehistä viis niinhän se Chisukin laulelee!
Joo siis tää on kummalista miten emotionaalinen oon ollu tässä viimesen viikon sisään. Lauantaina tuli itku pilkun aikaan, perus ikävävollotus kun siskon kanssa halailtiin. Ja tänään oon itkenyt jo kolme kertaa. Aika raju saldo yhelle päivälle :D On vaan jotenkin niin väsy ja loppu ja harmistunut. Mut eiköhän tää tästä ala taas helpottaa pikkuhiljaa. Toivottavasti mulla on jotain mielenkiintoista kerrottavaa nousevasta viikonlopusta.. Käy muuten taas tylsäks tää elämä :D
xx, Krista
PS. Eilen kun oltiin Veeran kanssa burgerilla lähipubissa (joka muuten tällä hetkellä sijaitsee vielä lähempänä minua :D ) näin ohimennen Villen. Olipa se soma! Haukku mua alkoholistiks kun kannoin mulle ja Veeralle lonkeroa pöytään. Hmph, mistähän lienee johtuu. Kummallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti