Joo niinhän se viikonloppu tuli, oli ja meni... Huomenna onneks vielä vapaapäivä, ni saa vähän palautua!
Perjantaina oltiin Veeran kanssa tuunaamassa neidon kuontalo uuteen uskoon, ja voin kertoo että neidolla on kulmakunnan makein letti tällä hetkellä. Taitaa Veera itsekkin allekirjoittaa kyseisen väitteen ;) No siitä alkuillasta mentiinkin sitten keskustaan ja ajateltiin kävästä syömässä eräässä pubissa. Käveltiin siinä sitten ravinteliin päin, niin eiköhän me bongata Eemelin kavereittensa kanssa siinä tiellä. OMG, hirvee paniikki, tää täti siinä suoraan töistä tulleena tukka pystyssä, naama kiiltävänä jotku römppövaatteet päällä. Vedin vitun viileen linjan, ja heitin jotain tyhmää läppää. Ja kävelin ohi. Siis kävelin ohi, jäädyin ihan totaalisesti etten vaan pystynyt pysähtymään!! Jalat ihan makaroonia ja päässä humisee, hirvee reaktio. Veera kohteliaasti pysähtyy poikien kohdalle ja kaikki seisoo siinä varmaan ihan yhtä hölmistyneenä ja meitsi painelee eteenpäin. Että näin.. Olis voinu mennä huonomminkin, mut ehdottomasti parantamisen varaa tässä hommassa kyllä :D Kirsikkana kakun päällä vielä sitten kun mehusteltiin tällä tapahtumalla siellä pubissa kovaan ääneen ja vähän muutakin, niin eiköhän Eemelin eksä tule huikkaamaan moikat.. Olivat kaverinsa kanssa istuneet meijän takapöydässä. Eikä varmaan edes kuullu meijän juttuja, eipä! Oli taas vähän niitä päiviä kun olis vaan voinu linnottautua neljän seinän sisälle ja olla poistumatta mihinkään...
Eilen oltiin sitten niitä Vilman läksiäisiä pailaamassa Jointsussa, ja sanottakoon että suhteellisen vaisu ilta.. Harmi juttu, olis ollu ihan mieletöntä vetää kunnon kreisipailut vikaa kertaa, mut ei aina voi voittaa. Kyllähän sitä kännissä oltiin, mutta jotenki meni vähän sivu suun se ilta. Vilma tottakai vollotti suruksissaan ja yks pariskunta tappeli koooooko illan ja Veera oli muutenvaan liian selvinpäin. Kuulema oli muhun ärsyyntynykkin eilen, kumma juttu.. Täytynee myöntää että en mäkään jaksais itteäni kattoa jos olisin lähes selvä :D Joten pahoittelut vielä Veera, olen känniääliö. Todistetusti. Mut onneks eilen ei tapahtunu oikeestaan mitään sellasta mistä mitäis potee morkkista tänään. Eli ihan kivaa vaihtelua, tosin toi perjantai kyllä kaivelee vieläkin! Ehkä mä siitä pääsen vielä yli..
-Krista
sunnuntai 28. elokuuta 2011
torstai 25. elokuuta 2011
Eloisat hapot
"Hei nimeni on Veera, ja olen urpomagneetti."
Juuri laivalta kotiuduttuani piti tulla jakamaan tämä tieto tänne internetin kiehtovaan maailmaan. Olin siis rällästämässä muutaman vanhan kaverin kanssa, jotka mulle tämän uskomattoman hienon lempinimen antoivat, ihan kyllä systäkin, pakko myöntää. Ennen ovat kuulemma saaneet risteillä ihan rauhassa ja hengailla siinä omassa piirissä, mutta heti kun meitsi lähti mukaan ni jo on urpoja urpojen perään kärkkymässä siinä vieressä. Imartelevaa, vai ei? Anyway hauska reissu oli ja hyvinkin vahvassa humalatilassa kaaduin aamuyöstä sänkyyn ihan vain itseni kanssa (surullista, i know!). Kuolasin koko matkan yhden ihan sairaan siistin tyypin perään, jolla oli kaikenlisäksi vielä ihan tajuttoman kuuma ääni, en kuitenkaan ole aloitteen tekevää tyyppiä, varsinkin kun olin porukasta ainoa jota olisi voinut ihan pikkuinen viaton yhden yön juttuilu kiinnostaa. Siitä olis saanu taas sit kuulla seuraavat kolme vuotta, varsinkin kun kaverit eivät yhtään ymmärtäneet kyseisen pipopään komeutta, mulla on kuulemma outo miesmaku... Mutku se oli naamasta niin soma ja sillä oli sairaan hienot hihatatskat ja just sopivan lihaksikkaat kädet eikä se ollu mikään yli pitkä ja ja ja..ai mitä kuvailinko just Konstaa? Yhteensattuma?
Nyt tavii lähtee blogin nimen viitoittamalle tielle, eli mennä kessuttelemaan napsautettavaa Kentiä, siis oikeesti aika eksklusiivinen juttu meille tupakoitsijoille,
xx,
Veera
Juuri laivalta kotiuduttuani piti tulla jakamaan tämä tieto tänne internetin kiehtovaan maailmaan. Olin siis rällästämässä muutaman vanhan kaverin kanssa, jotka mulle tämän uskomattoman hienon lempinimen antoivat, ihan kyllä systäkin, pakko myöntää. Ennen ovat kuulemma saaneet risteillä ihan rauhassa ja hengailla siinä omassa piirissä, mutta heti kun meitsi lähti mukaan ni jo on urpoja urpojen perään kärkkymässä siinä vieressä. Imartelevaa, vai ei? Anyway hauska reissu oli ja hyvinkin vahvassa humalatilassa kaaduin aamuyöstä sänkyyn ihan vain itseni kanssa (surullista, i know!). Kuolasin koko matkan yhden ihan sairaan siistin tyypin perään, jolla oli kaikenlisäksi vielä ihan tajuttoman kuuma ääni, en kuitenkaan ole aloitteen tekevää tyyppiä, varsinkin kun olin porukasta ainoa jota olisi voinut ihan pikkuinen viaton yhden yön juttuilu kiinnostaa. Siitä olis saanu taas sit kuulla seuraavat kolme vuotta, varsinkin kun kaverit eivät yhtään ymmärtäneet kyseisen pipopään komeutta, mulla on kuulemma outo miesmaku... Mutku se oli naamasta niin soma ja sillä oli sairaan hienot hihatatskat ja just sopivan lihaksikkaat kädet eikä se ollu mikään yli pitkä ja ja ja..ai mitä kuvailinko just Konstaa? Yhteensattuma?
Nyt tavii lähtee blogin nimen viitoittamalle tielle, eli mennä kessuttelemaan napsautettavaa Kentiä, siis oikeesti aika eksklusiivinen juttu meille tupakoitsijoille,
xx,
Veera
keskiviikko 24. elokuuta 2011
Tiedän miltä tuntuu pikkulapsesta jolta viedään tikkari.
Näin kävi mulle nääs. Huokaus.
Eemelin kanssa todella kiihkonsävyiset tekstiviestittelyt tässä illan mittaan, ihan siitä itse asiasta taas.. Noh siinä jossain kohtaa herra ilmoitti haluavansa seksiä nyt just heti, ja vastasin että come and get it tiger!. Ei vastausta, ei mitään. EI MITÄÄN! Voiko turhauttavampaa taas olla? Hitto, huomenna vapaapäivä ja olis voinu vetää tähän vitutukseen kännit mut ei tähän aikaan se alkaa olee jo turhaa.. Olis voinu vaikka lähtee hakemaan jotain lohdutusflirttiä tuolta paaritiskiltä ( Tai olisin voinu lähtee Veeran mukaan laivalle ettimään korvaushoitoa!!)mut ei. Täällä mä kärvistelen himassa sohvalla ja kirjotan blogia kun niin keljuttaa. Vittu tää kyllä muistetaan, mä niin tuun antaa takas.. Se on kyllä niin helkkarin kelju sälli että toista saa taas hakea. Sehän saa tän vanhan naisen ihan sekasin herranjumala! Pitänee koittaa ryhdistäytyä. Tätä naista ei viedä vaan tää nainen on se ketä vie! Ainakin niin mä uskottelen itelleni, hah..
Nojoo, ehkä se Eemelistä taas tällä kertaa...Lauantaina huimasti odotellessa, Vilman läksiäispippalot tiedossa kun neitokainen tosiaan suuntaa sinne porojen leveyspiirille opiskelemaan. En oo Vilman kanssa pyöriny tiiviisti kun vajaan vuoden, mutta me ollaan kans lähes päivittäin tekemisissä ja näkemisissä. Tuntuu jotenki hassulta että se tosta noin vaan ottaa ja lähtee, ei voida viettää darrasunnuntaita kimpassa kattoen hömppäohjelmia ja syöden darrapullaa. Huoh. Mut toisaalta, mä oon aina ollu sitä mieltä että kannattaa käydä kattomassa että mitä maailmalla on muutakin tarjota kun se oma kotikaupunki. Niin mäki oon tehny, ja tälle tielle jääny ja hetkeekään en kadu! Mut onhan se aina haikeeta kun kavereita lähtee pidemmälle.. Niin ja unohtamatta Veeran maailmanmatkailua, mutta se on aina palannu suht piakkoin takas kotiin :)
Juup, näihin tunnelmiin ja kuviin..Taidan mennä hukuttamaan pääni tyynyjen väliin ja heittää puhelimen seinään... Että näin :)
- Krista
Eemelin kanssa todella kiihkonsävyiset tekstiviestittelyt tässä illan mittaan, ihan siitä itse asiasta taas.. Noh siinä jossain kohtaa herra ilmoitti haluavansa seksiä nyt just heti, ja vastasin että come and get it tiger!. Ei vastausta, ei mitään. EI MITÄÄN! Voiko turhauttavampaa taas olla? Hitto, huomenna vapaapäivä ja olis voinu vetää tähän vitutukseen kännit mut ei tähän aikaan se alkaa olee jo turhaa.. Olis voinu vaikka lähtee hakemaan jotain lohdutusflirttiä tuolta paaritiskiltä ( Tai olisin voinu lähtee Veeran mukaan laivalle ettimään korvaushoitoa!!)mut ei. Täällä mä kärvistelen himassa sohvalla ja kirjotan blogia kun niin keljuttaa. Vittu tää kyllä muistetaan, mä niin tuun antaa takas.. Se on kyllä niin helkkarin kelju sälli että toista saa taas hakea. Sehän saa tän vanhan naisen ihan sekasin herranjumala! Pitänee koittaa ryhdistäytyä. Tätä naista ei viedä vaan tää nainen on se ketä vie! Ainakin niin mä uskottelen itelleni, hah..
Nojoo, ehkä se Eemelistä taas tällä kertaa...Lauantaina huimasti odotellessa, Vilman läksiäispippalot tiedossa kun neitokainen tosiaan suuntaa sinne porojen leveyspiirille opiskelemaan. En oo Vilman kanssa pyöriny tiiviisti kun vajaan vuoden, mutta me ollaan kans lähes päivittäin tekemisissä ja näkemisissä. Tuntuu jotenki hassulta että se tosta noin vaan ottaa ja lähtee, ei voida viettää darrasunnuntaita kimpassa kattoen hömppäohjelmia ja syöden darrapullaa. Huoh. Mut toisaalta, mä oon aina ollu sitä mieltä että kannattaa käydä kattomassa että mitä maailmalla on muutakin tarjota kun se oma kotikaupunki. Niin mäki oon tehny, ja tälle tielle jääny ja hetkeekään en kadu! Mut onhan se aina haikeeta kun kavereita lähtee pidemmälle.. Niin ja unohtamatta Veeran maailmanmatkailua, mutta se on aina palannu suht piakkoin takas kotiin :)
Juup, näihin tunnelmiin ja kuviin..Taidan mennä hukuttamaan pääni tyynyjen väliin ja heittää puhelimen seinään... Että näin :)
- Krista
maanantai 22. elokuuta 2011
Pienet on piirit..
Ja täällä ne myös pyörii HUH! Kuten huomataan, tässä kyläpahasessa ei hyviä miehiä liiaksi ole kun kaikki käydään samat läpi :D Mut ei se väärin oo, kivaahan se on ku on kivaa. Ja kuhan muistetaan kumit!
Joo siis tossahan meinas tosiaan Eemelin suhteen iskeä taas vähän kriisiä, ja tässä vuorokauden sisällähän on muutamaan kertaan kerenny meneen hommat uusiks. Eilen olin jo valmis heittää pyyhkeen kehään herran suhteen kun kävi ilmi että sillä on jotain muutaman kerran panosutinoita mun yhen tutun kanssa.. Mut sit tulin järkiini, eihän se mulle kuulu mitä ihmiset touhuu keskenään, kuhan mä saisin vaan sen mitä mä haluan ja the game is on!
Tänään sitten päästiin Eemelin kanssa keskustelemaan. Jaa mistä? No seksistä. Eemeli ite heitti että mites ois jos jos vähä oltais. Noh, mähän jäädyin. Selvinpäin, facessa? what? Eiks nää keskustelut voi käydä flirtin kanssa yön kosteilla pikkutunneilla, hitto meille vai teille? Keskusteltiinkin sitte tovin aikaa tästä asiasta, ja mä kysäsin sitte rehellisen suoraan että kauan tässä täytyy sitte vonkailla että miekkoselta irtoo, ja pitääkö hänet kenties viedä romanttisille treffeille kera kukkien ja kynttilöiden enneku pääsee pöksyihin.. Hän meinas että ei voi tietää, et täältä ei turhan helposti irtoo ;) No ei näköjään, tässähän on vaan kuukaus koitettu päästä siihen asteelle ja vittu ku ei vieläkään! Kissa ja hiiret nostettu pöydälle, seuraavia käännöksiä odotellen.
Huomaan antavani kokoajan lisää armonaikaa tälle tilanteelle, mä taidan oikeesti aika vähänpaljon tykätä siitä.. Muistutin sitä myös siitä että eräänä kosteana perjantaina hän lupas viedä mut tänä perjantaina treffeille. No Emppuhan sitä ei muistanu, mutta nyttepähän tietää ja toivottavasti suunnitteleeki mielettömät deitit ;D In my dreams i guess.. Kai se on suunniteltava untenmaille menoa, huomenna aikanen aamu...Buu!
xoxo, Krista.
Joo siis tossahan meinas tosiaan Eemelin suhteen iskeä taas vähän kriisiä, ja tässä vuorokauden sisällähän on muutamaan kertaan kerenny meneen hommat uusiks. Eilen olin jo valmis heittää pyyhkeen kehään herran suhteen kun kävi ilmi että sillä on jotain muutaman kerran panosutinoita mun yhen tutun kanssa.. Mut sit tulin järkiini, eihän se mulle kuulu mitä ihmiset touhuu keskenään, kuhan mä saisin vaan sen mitä mä haluan ja the game is on!
Tänään sitten päästiin Eemelin kanssa keskustelemaan. Jaa mistä? No seksistä. Eemeli ite heitti että mites ois jos jos vähä oltais. Noh, mähän jäädyin. Selvinpäin, facessa? what? Eiks nää keskustelut voi käydä flirtin kanssa yön kosteilla pikkutunneilla, hitto meille vai teille? Keskusteltiinkin sitte tovin aikaa tästä asiasta, ja mä kysäsin sitte rehellisen suoraan että kauan tässä täytyy sitte vonkailla että miekkoselta irtoo, ja pitääkö hänet kenties viedä romanttisille treffeille kera kukkien ja kynttilöiden enneku pääsee pöksyihin.. Hän meinas että ei voi tietää, et täältä ei turhan helposti irtoo ;) No ei näköjään, tässähän on vaan kuukaus koitettu päästä siihen asteelle ja vittu ku ei vieläkään! Kissa ja hiiret nostettu pöydälle, seuraavia käännöksiä odotellen.
Huomaan antavani kokoajan lisää armonaikaa tälle tilanteelle, mä taidan oikeesti aika vähänpaljon tykätä siitä.. Muistutin sitä myös siitä että eräänä kosteana perjantaina hän lupas viedä mut tänä perjantaina treffeille. No Emppuhan sitä ei muistanu, mutta nyttepähän tietää ja toivottavasti suunnitteleeki mielettömät deitit ;D In my dreams i guess.. Kai se on suunniteltava untenmaille menoa, huomenna aikanen aamu...Buu!
xoxo, Krista.
Voi maanantai!
Ei ole mun päivä kyllä yhtään, viikonlopun pippaloitsemisen ja töiden jälkeen ois jo ollu kiva pitää yks vp, mut mitä hulluja, rahaahan tuostakin tulee ja torstaina voi sit maata laivan hytissä darrapäissään melkeen koko päivän. Always see the bright side!
Kristalla oli tuossa hiukan mieshuolia tän fb suhteen huudeilta, mutta neitokainen saa itse avautua tilanteesta enemmän, jos sen tarpeelliseksi näkee.
Mä huijasin iseäni ja poistin Konstan numeron (ihan ku en sais sitä takasin), tämä sen vuoksi, etten ole ihan vielä päässyt yli lauantai-yön pikkutunteina harjoittamastani avautumisestani tietoliikenneyhteyttä käyttäen :D
Voisinpa tässä avata myös paria mun eksää, koska sellasia kuukauden mittasia juttuja on ollut joskus suhteellisen paljon, ei viitsitä niitä nyt ähän yhteyteen sotkea...
Otetaan tähän alkuun ensimmäinen pitkä suhde, ja jatketaan sitten toisena päivänä seuraavalla.
Juhani
-Sinkku.
Tähän herraan tutustuin mun 17 vuotis synttäreillä, koska ystävänsä sattui olemaan meillä tätä suurta päivää juhlistamassa ja käskin hänen pyytää jonkun kivan sinkkukaverin messiin. Sieltähän sitten saapui mun tulevan kolmen vuoden seurustelukumppani, jonka kanssa asusteltiin myös yhdessä parin kissan kanssa tässä samassa kyläpahasessa. Paljon rakastettiin, mutta kuten Kristan ja hänen entisen asuinkumppaninsa kanssa kävi myös meille, Juhani osasi olla uskomattoman ilkeä henkisellä tasolla tosin vain.
Mulle iski sitten ahdistuskammokohtaus, kun pelästyin, että jäänkö ikuisiksi ajoiksi tähän cityyn ja onko nyt pakko mennä naimisiin ja pyöräyttää pari mukulaa? Nou thänks, meitsi lähti litoo ja Juhani jäi näppejään nuolemaan kissojen kanssa.
xx,
Veera
Psst.. Oon noista Kristan viidestä miehestä käyny yökyläilemässä neljän luona joskus teininä...
Kristalla oli tuossa hiukan mieshuolia tän fb suhteen huudeilta, mutta neitokainen saa itse avautua tilanteesta enemmän, jos sen tarpeelliseksi näkee.
Mä huijasin iseäni ja poistin Konstan numeron (ihan ku en sais sitä takasin), tämä sen vuoksi, etten ole ihan vielä päässyt yli lauantai-yön pikkutunteina harjoittamastani avautumisestani tietoliikenneyhteyttä käyttäen :D
Voisinpa tässä avata myös paria mun eksää, koska sellasia kuukauden mittasia juttuja on ollut joskus suhteellisen paljon, ei viitsitä niitä nyt ähän yhteyteen sotkea...
Otetaan tähän alkuun ensimmäinen pitkä suhde, ja jatketaan sitten toisena päivänä seuraavalla.
Juhani
-Sinkku.
Tähän herraan tutustuin mun 17 vuotis synttäreillä, koska ystävänsä sattui olemaan meillä tätä suurta päivää juhlistamassa ja käskin hänen pyytää jonkun kivan sinkkukaverin messiin. Sieltähän sitten saapui mun tulevan kolmen vuoden seurustelukumppani, jonka kanssa asusteltiin myös yhdessä parin kissan kanssa tässä samassa kyläpahasessa. Paljon rakastettiin, mutta kuten Kristan ja hänen entisen asuinkumppaninsa kanssa kävi myös meille, Juhani osasi olla uskomattoman ilkeä henkisellä tasolla tosin vain.
Mulle iski sitten ahdistuskammokohtaus, kun pelästyin, että jäänkö ikuisiksi ajoiksi tähän cityyn ja onko nyt pakko mennä naimisiin ja pyöräyttää pari mukulaa? Nou thänks, meitsi lähti litoo ja Juhani jäi näppejään nuolemaan kissojen kanssa.
xx,
Veera
Psst.. Oon noista Kristan viidestä miehestä käyny yökyläilemässä neljän luona joskus teininä...
lauantai 20. elokuuta 2011
Meillä hommat menee aivan puihin.
Tai ainakin mulla (Veera täällä hei), nimittäin tää viikonloppu miesten saralta meni ihan reisille, eikä edes kirjaimellisesti!
Nyt mun tarvis oikeesti olla jo menossa töihin, mut halusin nyt jakaa tän jännittävän tiedon.
Ois kyllä irronnu, mutten huolinu, kun oli ihan väärät kaverit kyseessä (pokemies ja muutaman vuoden takainen eksä). Jes, ja Konsta on ihan tyhmä, ja mä haluan alkolukon naamakirjaan.
Eipä muuta tällä erää, toivottavasti toisaalla meni paremmin!
xx,
Veera ite
Nyt mun tarvis oikeesti olla jo menossa töihin, mut halusin nyt jakaa tän jännittävän tiedon.
Ois kyllä irronnu, mutten huolinu, kun oli ihan väärät kaverit kyseessä (pokemies ja muutaman vuoden takainen eksä). Jes, ja Konsta on ihan tyhmä, ja mä haluan alkolukon naamakirjaan.
Eipä muuta tällä erää, toivottavasti toisaalla meni paremmin!
xx,
Veera ite
perjantai 19. elokuuta 2011
Miehiä moneen junaan.
Tässä hämyisen ja selvän perjantai-illan ratoksi ( jonka vietän selvinpäin juurikin siksi että huomenna duunipäivä) On hyvä näin sinkkunaisena miettiä että minkäslaisten kakslahkeisten kanssa sitä on tullu heiluttua. Oma listani ei juuri parhaudellaan loista, sillä kaikissa mun miehissä on jotain vikaa. Siis oikeesti. Ne on ollu kaikkea muuta kun hyviä toverikandidaatteja, ja kaikissa on jotain yhteistä. Ne on aiheuttanu tuhannesti vaan päänvaivaa. Mä en tiedä mikä ressumangneetti mussa on, mutta mitä ongelmaisempi ja pahempi tapaus, sitä enemmän mua kiinnostaa ja sitä enemmän mä tykkään. Nyt kelaatte, et joo, niinhän se meillä kaikilla menee et naisethan aina rakastuu renttuihin. Mut mulla on ainaki mun kaveripiiristä yks ehkä paskin lista. Propsit siitä, en sit tiiä onko kehumisen arvosta! Tää on siis alkanu jo teini-iässä tää mun issue, ja käyn nyt "tärkeimmät" tapaukset läpi...
Hene
Hene oli se mun suuri "ensirakkaus" 14 vuotiaana. Tai niin mä sillon ainaki luulin, se oli mun eka kenen kans olin sillai ja muahan vietiin ihan kympillä. Se oli siihen aikaan aikamoinen nuorisorikollinen. Pölli autoja, ajeli niillä, dokas ja poltteli blossee ja veti ties mitä kaikkee muutakin. Oli nuorisokodissa, perhekodissa ja myöhemmin vankilassa. Loistava poikaystäväkandidaatti siis kaiken puolin, mainittakoon tässä kohtaa että kyseinen pakkaus on sukua Veeran ensirakkaudelle...Meillä oli vähän outo suhde, molemmat tykkäs toisistaan vielä vuosia teini-iän jälkeenkin mutta sen eteen ei koskaan tehty mitään. Hyvä vaan.
Mika
Mikaan tutustuin kans teiniaikana, se sai piirittää mua yli puol vuotta et lämpesin. Noh, niinhän siinä kävi että me alettiin seurustelemaan ja oltiin yli kolme vuotta kimpassa ja asuttiinki yhdessä. Mä rakastin tota poikaa niin paljon ja meillä oli aluks maailman mahtavin suhde, mut sitku alko menee alkamäkee ni sit mentiin ja lujaa. Pikkuhiljaa siitä alko paljastumaan kaiken näköstä pimeetä piirrettä, se oli väkivaltanen narsisti. Se osas sanoillaan ja teoillaan satuttaa mua niin paljon, mut mä vaan kestin. En tiedä miks, ehkä siks kun aina se osas käyttää oikeet sanat paikkaamaan sen mitä se oli tehny. Muistan elävästi vieläkin sen kerran ku se otti mua kurkusta kiinni ja heitti mut seinää vasten ja totes " Vitun ämmä, jos et sä nyt pidä turpaas kiinni ni mä tapan sut". Great, se oli sitä rakkautta. No, onneks sekin loppu aikanaan. Ei sillä, se ihminen on mulle edelleen tosi tärkee, mähän oon jakanu sen kanssa kaiken joskus ja rakastanu sitä enemmän ku elämää. Mut oon mä onnessani että sillon ku mä sen jätin ni se oli siinä ja paluuta ei enää ollu! Tehtiin toisemme niin hulluiks, huh..
Arttu:
Työtön alkoholisti. Elämässä kaikki rempallaan ja toimin ikäänkun laastarina sen eksästä. Lähinnä viikonloppusin baarin jälkeen samaan sänkyyn, ja thats it. Sitä jatku joku puol vuotta, kerkesin ihastumaan siihen hyvinki paljon, mut ei meistä sit ikinä tullu mitään sen suurempaa. Hyvää seksiä ja hauskaa seuraa, mitäs sitä olis muutakaan kaivannu.. Myöhemmin Arttu alko seurustelemaan Sirun kanssa, se oli kova paikka mut selvittiin siitä. Itseasiassa se vaan lähensi meitä, joten kiitos siitä!
Joni
Oltiin "vaan" frendejä, vaikka kaikki tietää että molemmat meistä olis halunnu enemmänkin mut kumpikaan ei sanonu sitä ääneen. Ei varmaan haluttu urhata meijän ystävyyttä. Tosin sama se olis ollu, nykyään en oo Jonin kanssa missään tekemisissä kun sen uus muidu ei anna. Who cares! Muttaniin, Joni oli tuhopolttaja ja takana linnatuomio taposta. Tai ainaki sen yrityksestä. Plus kaikki muut pahoinpitelyt, huumediilaukset ja hämärähommat.. Että sellasta, äiti tykkäs kun heiluttiin!
Aleksi
Huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjä ja diileri. Tätä poikaa mä tykkäsin ihan kympillä, vaihtelevasti sekin mua. Eksäkompleksi, hän olis nähny meillä tulevaisuuden jos ei hän elättelis toivoo et hänen eksä ottais hänet takasin pari vuotta eron jälkeen. Juuuust näin. Vietettiin aikaa selvinpäin paljonki aika-ajoin, katteltiin leffaa ja saunottiin ja tehtiin kivoja juttuja. Oltiin lähekkäin ja nautittiin. Sitten se aina jätti mut kun nallin kalliolle, ilman selityksiä. Ei vastannu viesteihin tai soittoihin. Katos vaan muihin naisiin. Sitte kun meni uudet jutut mönkään parin kuukauden päästä, ni johan tuli viestiä et mites menee ja mitä tänään.. Ja minähän tyhmänä annoin sen mua vedellä miten sattuu, tätä jatku siis puoltoista vuotta. Vituttaa oikein et piti mennä siihen hukkaamaan aikaa, mut toisaalta, oli meillä välillä ihanaakin vaikka suurimmaks osaks se oliki ihan päin honkia koko homma. Mut nyt onneks oon jo irtaantunu tästäkin tapauksesta. Toivottavasti ei tarvi enää kuulla!
Markus
Meillä oli muutaman kuukauden juttu. Ihan vitun pimee jäbä oikeesti! Niin neitimäinen, häntä piti hipsuttaa ja halailla ja kertoo tunteista ja mä olisin vaan halunnu pitää hauskaa? Ei duunia, sairaseläkkeellä alle kolmekymppisenä ja taipumuksia kunnon kilahteluihin. Joo ei siinä mitään, se ei käyttäny alkoholia ollekaan ja oli naama näkkärillä siitä että mä juoksen viikonloppusin baanalla mun kavereitten kanssa ja pidän kivaa. Kokoajan tekstaamassa ja soittamassa ja moikkaamassa, hei vähän tilaa! Me oltiin tapailtu ehk pari viikkoo ku musta tuntu jo että mä olin sen ykkösjuttu elämässä, kaikki mitä hän teki ni oli mua varten ja mun takia ja mulle ja mulle.. Vähän tuli sellanen pakkomielle olo. Onneks mä tulin järkiini ja lemppasin sen, ihme ettei oo itkeny perään vaikka vitun marttyyri oliki siinä tilanteessa ku dumppasin sen! Mut onneks se oli aika iisi kuitenki, verrattuna noihin muihin. Tosin tää oli mieleltään jotain sellasta mikä ylittää noi kaikki muut ihan kuusnolla.
Joo-o, ei kovin kehuttavalta näytä toi lista!
Eemeli on onneks suhteellisen normaali, noh ellei lasketa sitä et sillä on rahapeli/uhkapeli-addiktio.. Se voi olla hyvä asia vielä toistaseks, voi toivoo et se vaan voittaa hulluna rahaa.. :D Eipä oo siitäkään paljoo taas kuulunu, tänään heitettiin muutamat sanat Facessa. Haloo, jotain sutinaa nyt äkkiä!! Tee siirtos tai mä siirryn. Muihin vesiin ja uusia kaloja ettimään!
-Krista
Hene
Hene oli se mun suuri "ensirakkaus" 14 vuotiaana. Tai niin mä sillon ainaki luulin, se oli mun eka kenen kans olin sillai ja muahan vietiin ihan kympillä. Se oli siihen aikaan aikamoinen nuorisorikollinen. Pölli autoja, ajeli niillä, dokas ja poltteli blossee ja veti ties mitä kaikkee muutakin. Oli nuorisokodissa, perhekodissa ja myöhemmin vankilassa. Loistava poikaystäväkandidaatti siis kaiken puolin, mainittakoon tässä kohtaa että kyseinen pakkaus on sukua Veeran ensirakkaudelle...Meillä oli vähän outo suhde, molemmat tykkäs toisistaan vielä vuosia teini-iän jälkeenkin mutta sen eteen ei koskaan tehty mitään. Hyvä vaan.
Mika
Mikaan tutustuin kans teiniaikana, se sai piirittää mua yli puol vuotta et lämpesin. Noh, niinhän siinä kävi että me alettiin seurustelemaan ja oltiin yli kolme vuotta kimpassa ja asuttiinki yhdessä. Mä rakastin tota poikaa niin paljon ja meillä oli aluks maailman mahtavin suhde, mut sitku alko menee alkamäkee ni sit mentiin ja lujaa. Pikkuhiljaa siitä alko paljastumaan kaiken näköstä pimeetä piirrettä, se oli väkivaltanen narsisti. Se osas sanoillaan ja teoillaan satuttaa mua niin paljon, mut mä vaan kestin. En tiedä miks, ehkä siks kun aina se osas käyttää oikeet sanat paikkaamaan sen mitä se oli tehny. Muistan elävästi vieläkin sen kerran ku se otti mua kurkusta kiinni ja heitti mut seinää vasten ja totes " Vitun ämmä, jos et sä nyt pidä turpaas kiinni ni mä tapan sut". Great, se oli sitä rakkautta. No, onneks sekin loppu aikanaan. Ei sillä, se ihminen on mulle edelleen tosi tärkee, mähän oon jakanu sen kanssa kaiken joskus ja rakastanu sitä enemmän ku elämää. Mut oon mä onnessani että sillon ku mä sen jätin ni se oli siinä ja paluuta ei enää ollu! Tehtiin toisemme niin hulluiks, huh..
Arttu:
Työtön alkoholisti. Elämässä kaikki rempallaan ja toimin ikäänkun laastarina sen eksästä. Lähinnä viikonloppusin baarin jälkeen samaan sänkyyn, ja thats it. Sitä jatku joku puol vuotta, kerkesin ihastumaan siihen hyvinki paljon, mut ei meistä sit ikinä tullu mitään sen suurempaa. Hyvää seksiä ja hauskaa seuraa, mitäs sitä olis muutakaan kaivannu.. Myöhemmin Arttu alko seurustelemaan Sirun kanssa, se oli kova paikka mut selvittiin siitä. Itseasiassa se vaan lähensi meitä, joten kiitos siitä!
Joni
Oltiin "vaan" frendejä, vaikka kaikki tietää että molemmat meistä olis halunnu enemmänkin mut kumpikaan ei sanonu sitä ääneen. Ei varmaan haluttu urhata meijän ystävyyttä. Tosin sama se olis ollu, nykyään en oo Jonin kanssa missään tekemisissä kun sen uus muidu ei anna. Who cares! Muttaniin, Joni oli tuhopolttaja ja takana linnatuomio taposta. Tai ainaki sen yrityksestä. Plus kaikki muut pahoinpitelyt, huumediilaukset ja hämärähommat.. Että sellasta, äiti tykkäs kun heiluttiin!
Aleksi
Huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjä ja diileri. Tätä poikaa mä tykkäsin ihan kympillä, vaihtelevasti sekin mua. Eksäkompleksi, hän olis nähny meillä tulevaisuuden jos ei hän elättelis toivoo et hänen eksä ottais hänet takasin pari vuotta eron jälkeen. Juuuust näin. Vietettiin aikaa selvinpäin paljonki aika-ajoin, katteltiin leffaa ja saunottiin ja tehtiin kivoja juttuja. Oltiin lähekkäin ja nautittiin. Sitten se aina jätti mut kun nallin kalliolle, ilman selityksiä. Ei vastannu viesteihin tai soittoihin. Katos vaan muihin naisiin. Sitte kun meni uudet jutut mönkään parin kuukauden päästä, ni johan tuli viestiä et mites menee ja mitä tänään.. Ja minähän tyhmänä annoin sen mua vedellä miten sattuu, tätä jatku siis puoltoista vuotta. Vituttaa oikein et piti mennä siihen hukkaamaan aikaa, mut toisaalta, oli meillä välillä ihanaakin vaikka suurimmaks osaks se oliki ihan päin honkia koko homma. Mut nyt onneks oon jo irtaantunu tästäkin tapauksesta. Toivottavasti ei tarvi enää kuulla!
Markus
Meillä oli muutaman kuukauden juttu. Ihan vitun pimee jäbä oikeesti! Niin neitimäinen, häntä piti hipsuttaa ja halailla ja kertoo tunteista ja mä olisin vaan halunnu pitää hauskaa? Ei duunia, sairaseläkkeellä alle kolmekymppisenä ja taipumuksia kunnon kilahteluihin. Joo ei siinä mitään, se ei käyttäny alkoholia ollekaan ja oli naama näkkärillä siitä että mä juoksen viikonloppusin baanalla mun kavereitten kanssa ja pidän kivaa. Kokoajan tekstaamassa ja soittamassa ja moikkaamassa, hei vähän tilaa! Me oltiin tapailtu ehk pari viikkoo ku musta tuntu jo että mä olin sen ykkösjuttu elämässä, kaikki mitä hän teki ni oli mua varten ja mun takia ja mulle ja mulle.. Vähän tuli sellanen pakkomielle olo. Onneks mä tulin järkiini ja lemppasin sen, ihme ettei oo itkeny perään vaikka vitun marttyyri oliki siinä tilanteessa ku dumppasin sen! Mut onneks se oli aika iisi kuitenki, verrattuna noihin muihin. Tosin tää oli mieleltään jotain sellasta mikä ylittää noi kaikki muut ihan kuusnolla.
Joo-o, ei kovin kehuttavalta näytä toi lista!
Eemeli on onneks suhteellisen normaali, noh ellei lasketa sitä et sillä on rahapeli/uhkapeli-addiktio.. Se voi olla hyvä asia vielä toistaseks, voi toivoo et se vaan voittaa hulluna rahaa.. :D Eipä oo siitäkään paljoo taas kuulunu, tänään heitettiin muutamat sanat Facessa. Haloo, jotain sutinaa nyt äkkiä!! Tee siirtos tai mä siirryn. Muihin vesiin ja uusia kaloja ettimään!
-Krista
torstai 18. elokuuta 2011
Allow me to introduce you to another dear friend of ours.
Jenna
-Parisuhteessa.
Me kolme (Veera, Krista ja hän) ollaan tunnettu teineistä asti, Jenna tosin katseli mun touhuja seiska luokalla ja mietti että "siis mikä toi tyyppi on?" Ei välttämättä noin niinkun kauneimpaan sävyyn tosin. Onneksi päästiin kuitenkin hyvin nopeasti samalle aaltopituudelle noiden pikkuisen kielteisten ajatusten jälkeen.
Jenna on aina ennen ollut meistä se sinkku tyttö joka ei IKINÄ seurustellut sillee vakavasti, vaan vietti hullun hauskoja sinkkuvuosia aika montakin peräjälkeen. Taisi ollla viime vuonna, kun neiti kuitenkin löysi itselleen fiksun, hauskan ja ennenkaikkea tasapainoisen miehen (Olli), jonka kanssa hän kaikkien uskomuksien vastaisesti muutti yhteen tänä keväänä, pointsit Ollille neitosen nappamisesta!
Joka tapauksessa Jenna laulaa, tanssii ja nauraa vielä ihan niinkuin ennenkin, eli ei siitä mitään kotirouvaa sentään tullut, Thank heaven!
Jenna tulee myös vielä esiintymään useaan otteeseen tässä blogissa, joten älkää unohtako häntä. Ja jos unohdatte, niin ne tunnisteet löytyy aina tuolta alareunasta.
Palataan viimeistään viikonloppuna, siihen saakka
Adios Amigas!
XX, Veera.
Ai niin hehkutanpa tänne jo vähän;
Meitsi lähtee ensi viikolla laivalle! Ou jee!
-Parisuhteessa.
Me kolme (Veera, Krista ja hän) ollaan tunnettu teineistä asti, Jenna tosin katseli mun touhuja seiska luokalla ja mietti että "siis mikä toi tyyppi on?" Ei välttämättä noin niinkun kauneimpaan sävyyn tosin. Onneksi päästiin kuitenkin hyvin nopeasti samalle aaltopituudelle noiden pikkuisen kielteisten ajatusten jälkeen.
Jenna on aina ennen ollut meistä se sinkku tyttö joka ei IKINÄ seurustellut sillee vakavasti, vaan vietti hullun hauskoja sinkkuvuosia aika montakin peräjälkeen. Taisi ollla viime vuonna, kun neiti kuitenkin löysi itselleen fiksun, hauskan ja ennenkaikkea tasapainoisen miehen (Olli), jonka kanssa hän kaikkien uskomuksien vastaisesti muutti yhteen tänä keväänä, pointsit Ollille neitosen nappamisesta!
Joka tapauksessa Jenna laulaa, tanssii ja nauraa vielä ihan niinkuin ennenkin, eli ei siitä mitään kotirouvaa sentään tullut, Thank heaven!
Jenna tulee myös vielä esiintymään useaan otteeseen tässä blogissa, joten älkää unohtako häntä. Ja jos unohdatte, niin ne tunnisteet löytyy aina tuolta alareunasta.
Palataan viimeistään viikonloppuna, siihen saakka
Adios Amigas!
XX, Veera.
Ai niin hehkutanpa tänne jo vähän;
Meitsi lähtee ensi viikolla laivalle! Ou jee!
keskiviikko 17. elokuuta 2011
Toivoa täynnä.
Joo'o. Pikkulauantai, eli keskiviikko. Huomenna vapaapäivä, otinpas sen kunniaksi yhden huurteisen, maistu muuten hemmetin hyvälle ja olis alkanu hammasta kolottaa vähän lisääkin! Mutta ehkä tällä kertaa pitäydyn tässä oikeassa yhdessä. Jaksaa huomenna siivota kun ei tässä oo viikolla oikein mitään kerenny ku menny ihan iltatöiks. Ammatinvalintakysymys sanon minä, mut minkäs teet ku dikkaat duunias ku hullu puurosta. :) Ja onhan se helmee olla oman ittensä pomo, en kyl enää vaihtais!
Eemelin kanssa ollaan vähän junnattu paikoillaan pari päivää, ei oo oikee läppä lentäny sillai ku pitäis. Oon ollu jo ihan palasina et tässäks tää nyt sit oikeesti menee et pitääkö mun vaihtaa targettii takas Villeen mutta sattuipa tänään yllätys. Ihan puskista Eemeliltä hyvänyöntoivotusviesti ja pusuja päälle, ja tää neiti on yhtä hymyä! Piti pysyy kasassa ja coolilla linjalla, jotenka toivottelin kohteliaasti samat sinne. Mieli olis kyl tehny laittaa viesti täyteen rakkaudentunnustuksia ja sydämiä ja vaatimus että ottaa mut tyttöystäväks tai lusikkakaveriks HETI, mutta totesin ettei se ehkä kannata.. Luikkii taas kuitenkin vielä pakoon! Mut ehkä tää tästä lähtee taas rullaamaan. Eemeli meinas olla viikonlopun selvinpäin, ja mähän katson tilaisuuteni tulleen. Mäkin siis olen! Luoja sentään, mitä nainen miesten eteen tekee.. Sitte vaa varovaisesti tunnustelee et jos vaikka kimpas tehtäis jotain ruokaa tai leffatouhuja jompana kumpana iltana. Jos se vaiks vahigossa sattuis tajuta ehdottamaan itse kun miljoonatta kertaa ilmotan olevani selvillä vesillä..Sitä odotellessa juu :D
Huomenna ajattelin nukkua pitkään... Mut saa nähä onnistuuko kun tosiaan täällä oottelee kamala kaaos kämpässä ja pitäis juosta siellä sun täällä hoitelemassa asioita. Ja kahvitella Sirun kanssa ku se lähtee viikonlopuks reissuun.. Pitää käydä muistuttamassa tuliaisista!
Siru:
Mun sielunsisko ja paras ystävä! Tutustuttiin ammattikoulussa, samalla alalla ollaan siis ja samassa veneessä mutta eri järvissä. Ainoa ihminen jonka kanssa puhun joka päivä maratoonipuheluita puhelimessa ja jaan ihan kaiken. Siis oikeesti kaiken, muutamasta miehestä lähtien. Ollaan käyty samat läpi mut eri aikaan thank god! Asuu tossa mun lähes naapurissa mutta silti ei nähdä edes joka viikko. Ihan kreisi muija joka ei häpeile ei sitten yhtään mitään, sen seurassa saa tuntea kaikkia tunteita. Hauskuutta ja myötähäpeää.. Ja ihan kaikkea siltä väliltä!
xoxo, Krista.
Eemelin kanssa ollaan vähän junnattu paikoillaan pari päivää, ei oo oikee läppä lentäny sillai ku pitäis. Oon ollu jo ihan palasina et tässäks tää nyt sit oikeesti menee et pitääkö mun vaihtaa targettii takas Villeen mutta sattuipa tänään yllätys. Ihan puskista Eemeliltä hyvänyöntoivotusviesti ja pusuja päälle, ja tää neiti on yhtä hymyä! Piti pysyy kasassa ja coolilla linjalla, jotenka toivottelin kohteliaasti samat sinne. Mieli olis kyl tehny laittaa viesti täyteen rakkaudentunnustuksia ja sydämiä ja vaatimus että ottaa mut tyttöystäväks tai lusikkakaveriks HETI, mutta totesin ettei se ehkä kannata.. Luikkii taas kuitenkin vielä pakoon! Mut ehkä tää tästä lähtee taas rullaamaan. Eemeli meinas olla viikonlopun selvinpäin, ja mähän katson tilaisuuteni tulleen. Mäkin siis olen! Luoja sentään, mitä nainen miesten eteen tekee.. Sitte vaa varovaisesti tunnustelee et jos vaikka kimpas tehtäis jotain ruokaa tai leffatouhuja jompana kumpana iltana. Jos se vaiks vahigossa sattuis tajuta ehdottamaan itse kun miljoonatta kertaa ilmotan olevani selvillä vesillä..Sitä odotellessa juu :D
Huomenna ajattelin nukkua pitkään... Mut saa nähä onnistuuko kun tosiaan täällä oottelee kamala kaaos kämpässä ja pitäis juosta siellä sun täällä hoitelemassa asioita. Ja kahvitella Sirun kanssa ku se lähtee viikonlopuks reissuun.. Pitää käydä muistuttamassa tuliaisista!
Siru:
Mun sielunsisko ja paras ystävä! Tutustuttiin ammattikoulussa, samalla alalla ollaan siis ja samassa veneessä mutta eri järvissä. Ainoa ihminen jonka kanssa puhun joka päivä maratoonipuheluita puhelimessa ja jaan ihan kaiken. Siis oikeesti kaiken, muutamasta miehestä lähtien. Ollaan käyty samat läpi mut eri aikaan thank god! Asuu tossa mun lähes naapurissa mutta silti ei nähdä edes joka viikko. Ihan kreisi muija joka ei häpeile ei sitten yhtään mitään, sen seurassa saa tuntea kaikkia tunteita. Hauskuutta ja myötähäpeää.. Ja ihan kaikkea siltä väliltä!
xoxo, Krista.
maanantai 15. elokuuta 2011
Lauantai, jokaisen juhlapäivä.
Krista päivää. Oli kyllä niin hämmentävän mieletön viikonloppu ettei voi sanoo ku morjesta vaan!
Sen verran tohon mun perjantaihin ja vähän taustatietoo tosta Eemelistä. Eli joo, aloin puumanaiseks ja päätin pokaa nuoremman miehen. Ihan hyvä alku, mut ei oo vielä ihan lopussa kuitenkaan! Eli siis jotenki siinä vaa hassusti kävi niin että Eemelin ja mun älyttömästä läpästä tais lähtee jotain muutaki. Oi miks kaikki parhaat läpät lähtee käsistä? Nojoo, mut kuitenkin. Meillähän on nyt sitte kohta jopa kuukauden päivät ollu aika kiihkee facebook juttu (:DDD) ja tottakai viikonloppusin nähty jointissa sun muissakin kuppiloissa. Pussailuasteella ollaan, vielä ei päästy pidemmille pesille! Kelasin jo vähän et peli oli menetetty kun heitin deittiehdotuksen ja raukka tais pelästyä ja jätti vastaamatta..Koitin tosiaan seivailla sitä huuruisesti perjantai-illalla joka ilmeisesti onnistu ihan hyvin kun se jokatapauksessa roikku mun kaulassa lähes koko illan ja soiteltiin vielä muutamaan otteeseen pilkunki jälkeen ku herra lens kapakasta pihalle. Oli tulossa vielä jatkoilee munluo mut eipä ikinä päässy sinne asti. Damn.
Lauantaina Veera oliki sitte tippunu kelkasta (liekö rahattomuus vai krapula vai molemmat...) niin oltiin Vilman ja yhen kaveripariskunnan kanssa kiskomassa kuppia lähes koko päivä. Kierrettiin rantsuravintoloissa yhellä jos toisella ja käytiin yhellä klubilla kattomassa ehkä sitä rääväsuisinta räppäriä. Jointtiinhan sieltä sitte viimesenä päädyttiin, vilmalla hirvee meininki TAAS eilisen ja aikasemman säädön Timon kanssa ja mä oon taas puilla paljailla kun Eemeli potee krapulaa kotona..Häh? Okei, onneks siinä illanmittaa laiteltiin koodia ja meno ihan ookoo ja oli vielä kolmen jälkeenki kiinnostunu et missä tää neiti liitää. Soittelinki sille taas sitte ennen neljää. Toimii, vitsi se varmaa dikkaa. Sama juttu joka perjantai. Ja lauantai!
No mentiinki sitte pilkun jälkeen hakemaan yöpalaa paikalliseen kebabbilaan ja ketäs siellä on. Ville ja Tino, Eemelin hyviä kavereita ja munki tuttuja. (Okei myönnettäköön että oon Villeekin kesän mittaa kattonu sillä silmällä, mutta se vasta nuori onkin..:D) No eiköhän ne kaks sitte pummannu mun luo yöks, Tino piti majaa sohvalla ja Ville mun sängyssä. Nukuttiin vähän ehkä lusikassa ja kelju pikkumies pokkana koittaa vähän saada lempee ja lämpöö mutta onneks pysyin kovana enkä lähteny säätää! Onhan Ville ja Eemeli sentään melkein parhaita kavereita.. Jännityksellä oottelen että mitäs mahtaa Eemeli tykätä kun lusikoin Villen kans. Muthei, me vaan nukuttiin. Ei siinä kai mitään pahaa oo? Oli muuten kevyet henkiset olot eilen, ja tänään vielä pahemmat hyvin nukutun yön ja ajatustyön jälkeen.. Noh, ens viikonloppua odotellessa, ja tilannetta paikkaillessa Eemelin suhteen.. Tästä ei oo suunta kun ylöspäin!
Niin ja mainittakoon vielä, että Tino oli alkuillasta mun kaverille Sirulle informoinu olevansa musta vähän kiinnostunu.. Jonka hän kuitenkin käänsi niin mulle, että Siru olis sanonu Tinolle että mä olisin kiinnostunu Tinosta?! WHAT? Ei kiitti ja ei pidä paikkaansa.Voisko näitä Eemelin kavereita tulla vähän lisää tähän jonoon et saatais kunnon kilpailut pystyyn ja Eemeli voitonhaluseks? :D
Sen verran tohon mun perjantaihin ja vähän taustatietoo tosta Eemelistä. Eli joo, aloin puumanaiseks ja päätin pokaa nuoremman miehen. Ihan hyvä alku, mut ei oo vielä ihan lopussa kuitenkaan! Eli siis jotenki siinä vaa hassusti kävi niin että Eemelin ja mun älyttömästä läpästä tais lähtee jotain muutaki. Oi miks kaikki parhaat läpät lähtee käsistä? Nojoo, mut kuitenkin. Meillähän on nyt sitte kohta jopa kuukauden päivät ollu aika kiihkee facebook juttu (:DDD) ja tottakai viikonloppusin nähty jointissa sun muissakin kuppiloissa. Pussailuasteella ollaan, vielä ei päästy pidemmille pesille! Kelasin jo vähän et peli oli menetetty kun heitin deittiehdotuksen ja raukka tais pelästyä ja jätti vastaamatta..Koitin tosiaan seivailla sitä huuruisesti perjantai-illalla joka ilmeisesti onnistu ihan hyvin kun se jokatapauksessa roikku mun kaulassa lähes koko illan ja soiteltiin vielä muutamaan otteeseen pilkunki jälkeen ku herra lens kapakasta pihalle. Oli tulossa vielä jatkoilee munluo mut eipä ikinä päässy sinne asti. Damn.
Lauantaina Veera oliki sitte tippunu kelkasta (liekö rahattomuus vai krapula vai molemmat...) niin oltiin Vilman ja yhen kaveripariskunnan kanssa kiskomassa kuppia lähes koko päivä. Kierrettiin rantsuravintoloissa yhellä jos toisella ja käytiin yhellä klubilla kattomassa ehkä sitä rääväsuisinta räppäriä. Jointtiinhan sieltä sitte viimesenä päädyttiin, vilmalla hirvee meininki TAAS eilisen ja aikasemman säädön Timon kanssa ja mä oon taas puilla paljailla kun Eemeli potee krapulaa kotona..Häh? Okei, onneks siinä illanmittaa laiteltiin koodia ja meno ihan ookoo ja oli vielä kolmen jälkeenki kiinnostunu et missä tää neiti liitää. Soittelinki sille taas sitte ennen neljää. Toimii, vitsi se varmaa dikkaa. Sama juttu joka perjantai. Ja lauantai!
No mentiinki sitte pilkun jälkeen hakemaan yöpalaa paikalliseen kebabbilaan ja ketäs siellä on. Ville ja Tino, Eemelin hyviä kavereita ja munki tuttuja. (Okei myönnettäköön että oon Villeekin kesän mittaa kattonu sillä silmällä, mutta se vasta nuori onkin..:D) No eiköhän ne kaks sitte pummannu mun luo yöks, Tino piti majaa sohvalla ja Ville mun sängyssä. Nukuttiin vähän ehkä lusikassa ja kelju pikkumies pokkana koittaa vähän saada lempee ja lämpöö mutta onneks pysyin kovana enkä lähteny säätää! Onhan Ville ja Eemeli sentään melkein parhaita kavereita.. Jännityksellä oottelen että mitäs mahtaa Eemeli tykätä kun lusikoin Villen kans. Muthei, me vaan nukuttiin. Ei siinä kai mitään pahaa oo? Oli muuten kevyet henkiset olot eilen, ja tänään vielä pahemmat hyvin nukutun yön ja ajatustyön jälkeen.. Noh, ens viikonloppua odotellessa, ja tilannetta paikkaillessa Eemelin suhteen.. Tästä ei oo suunta kun ylöspäin!
Niin ja mainittakoon vielä, että Tino oli alkuillasta mun kaverille Sirulle informoinu olevansa musta vähän kiinnostunu.. Jonka hän kuitenkin käänsi niin mulle, että Siru olis sanonu Tinolle että mä olisin kiinnostunu Tinosta?! WHAT? Ei kiitti ja ei pidä paikkaansa.Voisko näitä Eemelin kavereita tulla vähän lisää tähän jonoon et saatais kunnon kilpailut pystyyn ja Eemeli voitonhaluseks? :D
Hieno veto!
Veera täällä tällä erää kirjoittelee, elikkä jos tähän iltaan on Kristalla jotain lisättävää niin sopii sitten tehdä tuonne loppuun sellainen oma "toimituksen huomautus" laatikko, ja näin tästä eteenkin päin.
Perjantai
"Tänään jos ottais ihan sillee iisisti vaik ihan pari vaan."
Tuohon suuntaan käytiin puhelinkeskustelua illan vasta lähentyessä, Krista kuitenkin ilmaantui meille ja toi mukanaan sixpäkin lonkeroa, ja itsehän olin jo varautunut muutamalla siiderillä sekä pullolla viiniä, kyllä nää alkkikset toisensa tuntee...
Ryypiskeltiin täällä sitten on/offilla meitsin pikkuveljen (19vee) ja sen kavereiden kanssa ja jossakin kohtaa seuraan liittyi myös Vilma (ks. pikku info alhaalla).
Vilma ilmoitti, että tänäänhän sitten lähdetään ihan varmasti klubbailemaan, kerran hänellä on melkein viimeinen viikonloppu menossa tässä kylässä. Pistettiin leikisti hetki vastaan ja suostuttiin lopulta, kun saatiin neitoselta vielä kyytikin kaupunkiin.
Ensin käytiin sivistyneesti yhdellä katselemassa minkä näköistä jengiä tänään on liikenteessä, ja tultiin siihen lopputulokseen, että nyt vähän vauhtia ja äkkiä seuraavaan paikkaan, kutsuttakoon tätä vaikka nimellä The Joint (tähänkin tulemme vielä myöhemmin palaamaan).
Nesteet naamariin ja matka jatkui, Jointin tiskille päästyämme ehdittiin tilata yhdet ja ennen juoman edes koskettaessa huulia löytyi Veeran entinen yhden yön juttu tiskiltä. Sama tapaus toimii myös toisinaan Jointissa pokena. Noh meitsi heitti salmarin huiviin ja jäin hetkeksi jutustelemaan ja vanhoja muistelemaan (hehheh) ja äijähän tarjosi siinä paukun herrasmiesmäiseen tapaansa myös. Siirryttiin siitä sitten Kristan ja Vilman pöytään istuskelemaan ja tuskanomaisin tuntein varautumaan illan esiintyjään, joka oli jonkinverran mainetta niittänyt coveribändi.
Siinähän ne sitten soitteli ja tällä välin pokemies koitti kovasti lämmitellä meitsiä, mutta jostain kumman syystä mielessä pyöri vaan, että "mitäköhän Konstamies tänään puuhailee.."
Krista oli jossain kohtaa iltaa kyseiselle kaverille jo soitellut ja ilmoitellut illan suunnitelmista,ja kyllähän se sieltä aika pian ilmaantuikin pelipaikalle.
Samaan aikaan Krista päätti tehdä selvyyden Eemeli asiaan ja lähetti tälle viestin tyyliin näin:
"Emmä susta ole itselleni mitään unelmien poikaystävää leipomassa, et ihan lunkisti vaan."
Vastausta ei koskaan saapunut, mutta mies kylläkin.
Itsehän en ihan tarkkaa tapahtumajärjestystä muista, mutta jossain kohtaa hätistelin pokemiehen tiehensä, käskin toisen kisuttelijan odottaa ihan pienen hetken ja kävin kyselemässä Konstalta illan suunnitelmia. Mies ilmoitti kotiin menevänsä ja että sinne saa ihan vapaasti tulla jatkoille.
Tällä välin toisaalla Vilma oli pokannut jo entisen heilansa, joka nykyään kylläkin seurustelee toisen naisen kanssa, Krista oli saanut enemmän, kuin tarpeeksi huomiota jälleen kerran väärältä tasolta ja oli valomerkin paikka. Siitäpä sitten tietysti nakkarille jatkettiin, josta kukin lähti teilleen Vilma exänsä kanssa, Krista keskenään ja minä Konstan kanssa.
Tuli mieleen Sami Hedbergin abiristeily sketsistä pätkä:
"Mä en taaskaan saanu, mä en taaskaan saanu, mä en ikinä saa!"
Tämä siis tällä erää Kristan kohdille, sori peipe, kyllä säi vielä sen Eemelin kotiis viet!
Konstan kotosalla jotenkin kummasti nämä jatkot sitten venähti noin aamuseiskaan asti, jolloin muistan pistäneeni kännykkään herätyksen. Jostain syystä kuitenkin painoin herätyksen kuullessani torkua ja havahduin kymmentä vaille kymmenen "EI SAATANA MULLA ALKAA DUUNI 10 MINUUTIN PÄÄSTÄ!" Onneksi olin kuitenkin ottanut jo ulos lähtiessäni vaihtohousut mukaan, ehkä seuraavalla kerralla muistan myös hammasharjan. Töihin ilman kenkiä hölkätessäni kirosin paskat ballerinat ja kaikki ohi ajavat autot, sekä ketun joka tuijotti mua silmiin noin kahden metrin etäisyydeltä, ihan kun ei olis ollut tarpeeksi pelottava aamu.
Vilma
Enemmänkin Kristan kaveri, joka lähtee opintielle toiselle puolelle maata parin viikon päästä, hauska tapaus, sinkku,
Perjantai
"Tänään jos ottais ihan sillee iisisti vaik ihan pari vaan."
Tuohon suuntaan käytiin puhelinkeskustelua illan vasta lähentyessä, Krista kuitenkin ilmaantui meille ja toi mukanaan sixpäkin lonkeroa, ja itsehän olin jo varautunut muutamalla siiderillä sekä pullolla viiniä, kyllä nää alkkikset toisensa tuntee...
Ryypiskeltiin täällä sitten on/offilla meitsin pikkuveljen (19vee) ja sen kavereiden kanssa ja jossakin kohtaa seuraan liittyi myös Vilma (ks. pikku info alhaalla).
Vilma ilmoitti, että tänäänhän sitten lähdetään ihan varmasti klubbailemaan, kerran hänellä on melkein viimeinen viikonloppu menossa tässä kylässä. Pistettiin leikisti hetki vastaan ja suostuttiin lopulta, kun saatiin neitoselta vielä kyytikin kaupunkiin.
Ensin käytiin sivistyneesti yhdellä katselemassa minkä näköistä jengiä tänään on liikenteessä, ja tultiin siihen lopputulokseen, että nyt vähän vauhtia ja äkkiä seuraavaan paikkaan, kutsuttakoon tätä vaikka nimellä The Joint (tähänkin tulemme vielä myöhemmin palaamaan).
Nesteet naamariin ja matka jatkui, Jointin tiskille päästyämme ehdittiin tilata yhdet ja ennen juoman edes koskettaessa huulia löytyi Veeran entinen yhden yön juttu tiskiltä. Sama tapaus toimii myös toisinaan Jointissa pokena. Noh meitsi heitti salmarin huiviin ja jäin hetkeksi jutustelemaan ja vanhoja muistelemaan (hehheh) ja äijähän tarjosi siinä paukun herrasmiesmäiseen tapaansa myös. Siirryttiin siitä sitten Kristan ja Vilman pöytään istuskelemaan ja tuskanomaisin tuntein varautumaan illan esiintyjään, joka oli jonkinverran mainetta niittänyt coveribändi.
Siinähän ne sitten soitteli ja tällä välin pokemies koitti kovasti lämmitellä meitsiä, mutta jostain kumman syystä mielessä pyöri vaan, että "mitäköhän Konstamies tänään puuhailee.."
Krista oli jossain kohtaa iltaa kyseiselle kaverille jo soitellut ja ilmoitellut illan suunnitelmista,ja kyllähän se sieltä aika pian ilmaantuikin pelipaikalle.
Samaan aikaan Krista päätti tehdä selvyyden Eemeli asiaan ja lähetti tälle viestin tyyliin näin:
"Emmä susta ole itselleni mitään unelmien poikaystävää leipomassa, et ihan lunkisti vaan."
Vastausta ei koskaan saapunut, mutta mies kylläkin.
Itsehän en ihan tarkkaa tapahtumajärjestystä muista, mutta jossain kohtaa hätistelin pokemiehen tiehensä, käskin toisen kisuttelijan odottaa ihan pienen hetken ja kävin kyselemässä Konstalta illan suunnitelmia. Mies ilmoitti kotiin menevänsä ja että sinne saa ihan vapaasti tulla jatkoille.
Tällä välin toisaalla Vilma oli pokannut jo entisen heilansa, joka nykyään kylläkin seurustelee toisen naisen kanssa, Krista oli saanut enemmän, kuin tarpeeksi huomiota jälleen kerran väärältä tasolta ja oli valomerkin paikka. Siitäpä sitten tietysti nakkarille jatkettiin, josta kukin lähti teilleen Vilma exänsä kanssa, Krista keskenään ja minä Konstan kanssa.
Tuli mieleen Sami Hedbergin abiristeily sketsistä pätkä:
"Mä en taaskaan saanu, mä en taaskaan saanu, mä en ikinä saa!"
Tämä siis tällä erää Kristan kohdille, sori peipe, kyllä säi vielä sen Eemelin kotiis viet!
Konstan kotosalla jotenkin kummasti nämä jatkot sitten venähti noin aamuseiskaan asti, jolloin muistan pistäneeni kännykkään herätyksen. Jostain syystä kuitenkin painoin herätyksen kuullessani torkua ja havahduin kymmentä vaille kymmenen "EI SAATANA MULLA ALKAA DUUNI 10 MINUUTIN PÄÄSTÄ!" Onneksi olin kuitenkin ottanut jo ulos lähtiessäni vaihtohousut mukaan, ehkä seuraavalla kerralla muistan myös hammasharjan. Töihin ilman kenkiä hölkätessäni kirosin paskat ballerinat ja kaikki ohi ajavat autot, sekä ketun joka tuijotti mua silmiin noin kahden metrin etäisyydeltä, ihan kun ei olis ollut tarpeeksi pelottava aamu.
Vilma
Enemmänkin Kristan kaveri, joka lähtee opintielle toiselle puolelle maata parin viikon päästä, hauska tapaus, sinkku,
Some backrounds dude!
Aikomuksenamme on kirjoitella tänne toistuvasti ainakin seuraavista tyypeistä, joten on ehkä ihan hyvä esitellä heidät, kirjoittajat tietysti tässä kahtena ensimmäisenä:
Krista
-Sinkku.
"Vitun itsenäinen yrittäjänainen!"
Blondi asiakaspalvelussa arkisin työskentelevä reilu parikymppinen tyttö, joka aina saa asiakkaikseen muunmuassa eksiensä vanhempia, akward!
Ihastuu suuna päänä täysillä ihan ihme tyyppeihin ja sit on oksat pois ja latva kans! Ja kun näin käy niin samalla sekunnilla alkaa varteenotettavia kandidaatteja ilmestyä, kuin heiluvia urpoja nakkikioskille aamu-yöllä.. Känniääliö ja muutenkin kaikin tavoin ihana tyyppi!
Veera
-Sinkku.
"Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, hyvässä ja pahassa."
Samaa vuosimallia, kuin Krista ja aina sata lasissa ja täysillä menossa minne mihinkin. Nyt muutaman vuoden pääasiallisen reissaamisen jälkeen tarkoitus aiheuttaa hetki pahennusta kotikonnuilla. Poikaystävä tiputettu kuvioista heinäkuussa, nyt sinkkuna ensimmäistä kertaa ikuisuuteen.
Känniääliö ja selvinpäinkin hyvin ailahteleva persoona.
Eemeli
-Sinkku.
Kristan tämänhetkinen target, neidillä oli heti kuvaus valmiina:
"No Eemeli on söpöllä tavalla outo oman tiensä kulkija, heittää kummallista läppää ja on äärettömän poikamaisen soma!"
Tuohon ei juurikaan tarvitse lisätä muuta, kuin miehen ikä eli 20 vuotta ja sikana.
Konsta
-Sinkku. (Seurustellessaankin?)
Veeran ensimmäinen suuri teinirakkaus, jota kesti vajaan kuukauden. Tämän jälkeen lähinnä lainakainalo toisinaan viikonloppuöinä. Soittelee kitaraa, sekoittaa kuuppaa milloin milläkin, renttuilee ja tappelee, muutenkin kaikin puolin hieno naistenmies.
Tässä tällä erää nämä päätyypit, esittellään muita kun tulee tarve, ja laitan teksteihin nimen tunnisteeksi, jotta sen kanssa voi sitten luntata jos ei pysy perässä.
Krista
-Sinkku.
"Vitun itsenäinen yrittäjänainen!"
Blondi asiakaspalvelussa arkisin työskentelevä reilu parikymppinen tyttö, joka aina saa asiakkaikseen muunmuassa eksiensä vanhempia, akward!
Ihastuu suuna päänä täysillä ihan ihme tyyppeihin ja sit on oksat pois ja latva kans! Ja kun näin käy niin samalla sekunnilla alkaa varteenotettavia kandidaatteja ilmestyä, kuin heiluvia urpoja nakkikioskille aamu-yöllä.. Känniääliö ja muutenkin kaikin tavoin ihana tyyppi!
Veera
-Sinkku.
"Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, hyvässä ja pahassa."
Samaa vuosimallia, kuin Krista ja aina sata lasissa ja täysillä menossa minne mihinkin. Nyt muutaman vuoden pääasiallisen reissaamisen jälkeen tarkoitus aiheuttaa hetki pahennusta kotikonnuilla. Poikaystävä tiputettu kuvioista heinäkuussa, nyt sinkkuna ensimmäistä kertaa ikuisuuteen.
Känniääliö ja selvinpäinkin hyvin ailahteleva persoona.
Eemeli
-Sinkku.
Kristan tämänhetkinen target, neidillä oli heti kuvaus valmiina:
"No Eemeli on söpöllä tavalla outo oman tiensä kulkija, heittää kummallista läppää ja on äärettömän poikamaisen soma!"
Tuohon ei juurikaan tarvitse lisätä muuta, kuin miehen ikä eli 20 vuotta ja sikana.
Konsta
-Sinkku. (Seurustellessaankin?)
Veeran ensimmäinen suuri teinirakkaus, jota kesti vajaan kuukauden. Tämän jälkeen lähinnä lainakainalo toisinaan viikonloppuöinä. Soittelee kitaraa, sekoittaa kuuppaa milloin milläkin, renttuilee ja tappelee, muutenkin kaikin puolin hieno naistenmies.
Tässä tällä erää nämä päätyypit, esittellään muita kun tulee tarve, ja laitan teksteihin nimen tunnisteeksi, jotta sen kanssa voi sitten luntata jos ei pysy perässä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)