maanantai 24. lokakuuta 2011

No siinähän se sit meni...

Suorastaan masentava viikonloppu, ei juurikaan mitään spekuloitavaa. Ei ollu oloja, eikä morkkista. Mitä tapahtui häh? Todettin Veeran kanssa eilen että oli kyllä turhat reissut ku ei edes mitään jutunaiheita saatu.. Kumpikaan ei tehnyt mitään noloa eikä kummallakaan mitään miesjuttuja. Itse olen hyvinkin äimistynyt tästä että mä olen käyttäytyny koooooko viikonlopun. En oo selittäny mitään noloa mihinkään saati tehny mitään. Tää varmasti kostautuu ens viikonloppuna tai jokatapauksessa joskus myöhemmin koska tällasta ei oo aikasemmin tapahtunut.. Kummallista...

Perjantaina oltiin Veeran kanssa tahoillamme vähän ulkoilemassa ja lauantaina oltiinki sit kinpassa featuring Vilma, Sanna ja Iina. Sanna ja Iina on lähemmin mun kavereita, taino sellasia randomeita vierailevia tähtiä. Toisinaan näkyy ja välillä ei sitäkään :D Lauantaina jaettiin Veeran kanssa samat lakanat, on se saatana kumma ku ei muuta unikaveria oo ni täytyy tyytyä toisiimme! Sunnuntai vietettiinki sit vahvasti kans yhdessä, käytiin syömässä ja ostostelemassa askartelutarvikkeita ja askarreltiin Fiilispahvit. Sellaset tsemppimenot, liimailtiin kivoja kuvia ja hauskoja lausahduksia lehdistä sun muuta. En tiiä onkos ne välttämättä sellasia mitkä voi yleisille seinille tyrkätä kuitenkaan kun ainakin omanki keskittyi vahvasti miehiin ja seksiin ;D

Tunsin eilen illalla itseni todella hölmöksi katsoessani Vampyyripäiväkirjoja. Aloin vollottamaan ihan hulluna kun Damon tunnusti rakkautensa Elenalle, KAMALA TILANNE! Mulla meni kylmät väreet koko rakkaudentunnustuksen ajan, ja siinä kohtaa alko itkettää kun Damon totesi että sääli että Elena joutuu unohtamaan tämän.. Kun Damon pyyhki Elenan muistin ja siinä näytettiin Damonin silmää josta valui kyynel, tää neiti pärähti ihan ulvomaan. Itkeä tihrustin varmaan seuraavan tunnin ja fiilasin pätkää vielä Youtubesta. Ihan sairasta, mä en edes muista millon viimeks oon itkeny ku oon vaan tough mama, ja nyt sit itken silmät päästäni Vampyyripäiväkirjoissa.. Ei hyvin mee :D No ehkä siinä sitten tuli tihrustettua patoutuneen surkut ja turhautumiset, toivottavasti ei tarvi vähään aikaan olla näin emotionaalinen.. Nimittäin tänään aamulla silmät muistutti kahta golfpalloa joten morjens vaan!

xoxo, Krista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti