keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joulyö, juhlayö

Dodiiiiih, se on Veeratäti täällä taas päivittelemässä kuulumisia, Krista jo näytti vähän avanneen tuota joulun sisältöä teille, mutta kertaushan on opintojen äiti. Saattaa olla, että olen tässä blogissa maininnut eräästä hyvin kuumasta miehestä, joka toisinaan asioi työpaikallani. Tämä kyseinen sälli koitti loppukesästä saada mua luokseen jatkoille Jointista, mutta kosta olin tilapäisessä vinksahtaneessa olotilassa skippasin jatkot luonaan ja häivyin Konstalle. Jälkeenpäin on monta kertaa kaduttanut, koska tää tyyppi vaan on niin kuuma! Seuraavan kerran, kun hänet Jointsussa näin oli mulla kiihkeät suutelot menossa toisen miehen kanssa jälleen, jotenka ajattelin tilaisuuteni tämän kaverin kohdalla loiskahtaneen siihen kankkulan kuuluisaan kaivoon ankkuri jalassaan.Onneksi kuitenkin koitti joulujointti joka on meidän kaupungin suurin kassamagneetti kyseiselle paikalle. Sinne siis ilmestyi myös tämä Jonne, joka lyöttäytyi kaverinsa kanssa mun ja Kristan pöytään jossa meitsi istui kuulemma kauhee smailari päällä koko yön, siis aina silloin kun en ollut kuumeisesti tutkimassa Jonnen hammaskarttoja. Pussailu on kivaa saatana! :D Itselläni on hyvin heikot muistikuvat oikeestaan koko yöstä, mutta sen tiedän ja tunsin myös sisäreisissäni vielä eilen, että kivaa oli.
En tiedä koska, mutta jossain kohtaa hypättiin taiin, joka suunnisti Jonnelaan. Aamulla huomasin, että oli jääneet punkut juomatta, mutta se ei mieltä painanut yhtään, tuli niin paljon parempaa tekemistä. Seksi oli hyvin kuumaa, kuten jo aiemmin arvata saattoi ja kokeiltiin mys mulle uutta tuttavuutta, eli kihelmöivää liukkaria, voin kertoa että sekin toimi oikein hienosti!
Aamulla otettiin sitten vielä melko iisisti uusiksi, ja sitten meitsi päätti ajan olevan kypsä häipymiselle. Steppailin koko matkan kauhee smailari taas naamalla Kristalle saakka, jossa sitten kimpassa fiilisteltiin hyvä tovi. Kerrassaan mainio joulu.


Sitten on vielä olemassa toinen tapaus, joka on kyllä sangen kinkkinen sellainen, nimittäin Sauli, muta en jaksa alkaa juttuja hänen kanssaan nyt tähän väliin spekuloimaan, palaan asian tiimoilta langoille myöhemmin.

Tähän kuittaan tällä erää, toivotellen vielä hyvät uudetvuodet kaikille teille <3

xx,
Veera

tiistai 27. joulukuuta 2011

Joulut ja jointit.

Olipas taas piletystä kerrakseen huh! Meijän piti Veeran kanssa panostaa joulupäivän jointtiin, mutta panostettiinkin vahingossa jo aattona.. Kunnon kaasussa kaks päivää ja pikkumustat ja pitsialusvaatteet löytyi sunnuntai-aamuna pitkin kämppiä.. Me niin saatiin molemmat. Samaan aikaan. Eri osotteissa sentään. :D Mut kuitenkin!

Omasta sängystäni heräsi Matias (hups, kerta kiellon päälle). Pantiin kerran yöllä ja kaks aamulla. Mä niin toivon ettei se ala fiilaa mitää, se nimittäin sano aamulla et hän alkaa tykkää musta joka kerta vaan enemmän. Just joo, miks seksiin pitää sekottaa jotaina tykkäämisiä? Mua ei ainakaan lämmitä. Pakko oli saada ja se siitä nii nätisti sitte lähti matkaan ni se oli otettava sillon kun sai :D Ei auta! Ja sitten se kyseli myös et millon otetaan uusiks..Jaa'a no kattellaan! Mietin kyllä vakavasti et pitäiskö siit ottaa sellanen puolikas fuckbuddy. Jos ei muuta saa ni Matiasta. Se vois ehkä toimii, mut ei missään nimessä joka viikonloppu. Ehkä kerran kuukaudessa maksimissaan, muuten lähtee mopo käsistä ja olen hirveä ihminen Jennan kannalta.. Joka ei muuten vieläkään tiedä koko Matias-asiasta! Ja ei kai saa tietääkkään...

Just eilen juteltiin Veeran kanssa et meil ei olis varmaa yhtäkään kaveria jos jengi OIKEESTI tietäis mitä me touhutaan. Meist on tullu itsekkäitä paskiasia jotka käy koluumassa kielletyt hedelmät. Who cares, joskus pitää olla itsekäs. Ja meijän aika on just nyt, sori vaan kaverit! Kyl te tajuisitte, ootte tekin joskus ollu tässä samassa veneessä. Mut nyt kaikki vaan seurustelee ja on unohtanu ne omat villi ajat, hmph.. Mikä on aika perseestä, koska me ei olla yhtään huonompia ihmisiä sen takia että se aika ei ole meillä takanapäin vaan NYT.

Jotenki myös järkyttävää on se, että tää vuosi loppuu kohta. Ei oo kovin montaa päivää jäljellä! Mihin tää aika on menny oikeesti? Mä oon kyllä eläny nyt ehkä parhainta aikaa piiiiitkään aikaan, mä niin nautin. Mä saan olla, mennä ja tehdä. Mulla on vitun jeessei kavereita ympärillä ja tykkään mun duunista. Mitä ihminen voi enempää toivoa? Vaiks onki niit joitain murheita niin silti mä olen ollut tänä vuonna onnellisempi kun pitkään aikaan, ja se on ihanaa! Toivottavasti ens vuos on yhtä siisti ja nautin ja elän yhtä täysillä mitä nyt. Tosin puhuttiin vähän Veeran kanssa myös sellasta että ens vuoden saa viel bilettää ja sit pitää alkaa rauhottuu.. Ja löytää poikaystävä. Tai varteenotettava sutina. Noh, kattellaan ;)

xoxo, Krista!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Järki on jäässä luuhun asti

Moi!
Tovi sitten kirjoittelin seksittömästä tammikuusta, ja nyt otan sen takaisin! Hahaa, siitäs saitte! Perusteluja löytyy, koska tilanteet muuttuu yllättävän nopeasti allekirjoittaneen kohdalla. Sauli lähti nimittäin viime viikolla kotiseuduilleen, hyvinkin kauas näiltä leveysasteilta, ja hän tekee comebackin tammikuun alusta, ja siinä kohtaa on turha selibaattia edes meitsin kohdalla ajatella. Vietin herran kanssa tuon viimeksi mainitun viikonlopun lisäksi myös maanantai-tiistai yön, sekä aamun, jonka jälkeen vein hänet juna-asemalle ja voi sitä suuteloinnin määrää! Nyt ollaan oltu sen jälkeen yhteyksissä lähes joka päivä, tosin lähinä tietokoneen välityksellä, mutta kuitenkin. Tähdennettäköön tähän väliin, että me ei seurustella, enkä tilanteen moiseksi soisi muuttuvankaan ihan lähiaikoina ainakaan. Joulujointissa saa siis tehdä mitä vaan kroppa tahtoo, jos sille tuulelle sattuu ;)

Olen rakastunut tähän biisiin <3

xx,
Veera

maanantai 12. joulukuuta 2011

Pari muuttujaa taas!

Krista se täällä pitkästä aikaa kirjottelee! On ollu vähän kaikennäköstä tekemistä,reissaamista ja sukujuhlia ja muuttamista ja sen semmosta.. Tällä hetkellä punkkailen Veeran äidin luona, toimii! Ollaankin naurettu et jouluaatosta saattaakin tulla aikamoinen spektaakkeli kun ainakin osakseen vietetään se saman katon alla. Sekin vielä, että molemmat raahais jonku jouluhalikaverin ni johan olis äippä ilonen :D

Miesrintamalla ei mitään mullistavaa eikä uutta, pk-seudulla pyörähtäessä ei voinu muutakun silmäillä söpöjä poikia kun olin siskolla yökyläilemässä niin se hieman rajottaa mahdollisuuksia raahata kakslahkeista kotiin. :)
Noh, miehistä viis niinhän se Chisukin laulelee!

Joo siis tää on kummalista miten emotionaalinen oon ollu tässä viimesen viikon sisään. Lauantaina tuli itku pilkun aikaan, perus ikävävollotus kun siskon kanssa halailtiin. Ja tänään oon itkenyt jo kolme kertaa. Aika raju saldo yhelle päivälle :D On vaan jotenkin niin väsy ja loppu ja harmistunut. Mut eiköhän tää tästä ala taas helpottaa pikkuhiljaa. Toivottavasti mulla on jotain mielenkiintoista kerrottavaa nousevasta viikonlopusta.. Käy muuten taas tylsäks tää elämä :D

xx, Krista

PS. Eilen kun oltiin Veeran kanssa burgerilla lähipubissa (joka muuten tällä hetkellä sijaitsee vielä lähempänä minua :D ) näin ohimennen Villen. Olipa se soma! Haukku mua alkoholistiks kun kannoin mulle ja Veeralle lonkeroa pöytään. Hmph, mistähän lienee johtuu. Kummallista.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Tutkivaa journalismia pienissä jouluissa.

Kuulin teorian, joka on minulle aiemminkin kerrottu, tosi toisella puolella tellusta, eli sen täytyy pitää joltain osin paikkansa. Here we go:
"If you wanna get a chick, always go to the ugly one."
Eli jos esimerkiksi baarissa on tyttöporukka, mies menee usein (osittain alitajuisesti) pokailemaan sitä vähiten viehättävää yksilöä, koska tästä seuraa se, että joukon hottis tulee mustasukkaiseksi, jolloin hän tekee mitä tahansa saadakseen tämän miehen itselleen. Aika karua, vai mitä? Tästä teoriasta kiinnostuneena laittoi Krista minut asialle tekemään taustatutkimusta kaupungin yöhön.
Kysyin tietenkin ensin veljeni mielipidettä (muistutettakoon tässä kohtaa, että kyseinen tapaus on 19 vuotias hunsvotti), hän kiisti teoria omalla kohdallaa, ilmoitti itsevarmasti menevänsä aina suorinta tietä sen kuumimman kissan kimppuun (miksiköhän niitä ei sitten seurassaan ole näkynyt, herää kysymuys). Mutta ystävänsä kuulemma toimivat toisinaan teorian mukaisesti. Seuraavaksi puin tätä asiaa eksäni kanssa, joka ei myöskään kuulemma itse toimi näin, mutta ei kyllä toisaalta ole oikeen mikään playeri kumminkaan.
Perjantai iltana koitti firman pikkujoulut, haastattelin asian tiimoilta erästä toista 19 vuotiasta, joka myös kiisti itse toimivansa näin, josta sitten taas alkoi herätä hissukseen teoria, että valehtelevatko kaikki miehet, vai onko tämä kenties sellaista classified tietoa, jota ei kauniimmalle sukupuolelle jaeta? Pikkujouluissa tuli suomalaisen kansanperinteen mukaisesti juotua reippaasti viiniä, ja tutkimus vallan lipsahti mielestä. Siellä toisaalta kuulin kauniin ja herkän vaimokriteerin "kunhan muija osaa pestä pyykkiä ja tehdä hyvää ruokaa." Niin, että tervetuloa 2000 luvulle, ääliö.
Jatkettiin matkaa vanhaan kantakapakkaan, josta löytyi mielenkiintoinen tutkimuskohde, jonka luokse päädyin kummalisen yhteensattuman kautta. Ja voin kertoo että oli kuumat puuhat! Niskakarvat nousee vieläkin pystyyn. Tämän tutkimuksen tuloksena, löysin siis läänin parhaimman suutelijan, joka sattuu olevan erittäin hyvin varusteltu muiltakin osin. Esiteltäköön hänet teille Saulina. vuoden 2009 joulukuussa sama kaveri oli pyytänyt allekirjoittanutta kahville ja leffaan, mutta silloin olin kylmästi vastannut ajoituksen olevan oikein huono. Kyl me silti pussattiin.
Mutta perjantai yötä ja lauantai aamupäivää en nyt voi hehkuttaa tarpeeksi, siis voi luoja!

Tutkimus taitanee olla tältä osin hyllytetty, koska miehet tuntuvat olevan kovin epärehellistä sakkia, mutta eipä tuo tällä erää kovasti mieltä paina.

Menen tästä muualle hykertelemään, hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

xxxxxxxxx,
Veera

torstai 8. joulukuuta 2011

Tipaton tammikuu my ass!

Hassuilla ihmisillä on tapana pitää tipaton tammikuu, itsehän en ole koskaan moisesta ääriajattelusta perustanut, mutta keksittiin Kristan kanssa, että voitaisiin tehdä siitä oma versiomme. Koska tämä loppuvuosi on keulinut niin pal kauhiasti erilaisten miesten saralla johtuen osittain viime aikojen motostamme "sillon otetaan, kun annetaan", niiin voisipa koittaa ottaa tuon tammikuun vähän rauhallisemmin. Helppo se on nyt lupailla, kun siihen on vielä olevinaan tosi paljon aikaa, sehän on kuitenkin vasta ensi vuonna.
Tästä "lupauksesta" kuitenkin seuraa sellainen seikka, että tämä loppu joulukuu täytyy vielä painaa täsyillä! Sillä sitä morkkista vietellään sitten vasta tammikuussa.
Uskomattoman moitteetonta logiikka, vai mitä?


xx,
Veera