tiistai 27. joulukuuta 2011

Joulut ja jointit.

Olipas taas piletystä kerrakseen huh! Meijän piti Veeran kanssa panostaa joulupäivän jointtiin, mutta panostettiinkin vahingossa jo aattona.. Kunnon kaasussa kaks päivää ja pikkumustat ja pitsialusvaatteet löytyi sunnuntai-aamuna pitkin kämppiä.. Me niin saatiin molemmat. Samaan aikaan. Eri osotteissa sentään. :D Mut kuitenkin!

Omasta sängystäni heräsi Matias (hups, kerta kiellon päälle). Pantiin kerran yöllä ja kaks aamulla. Mä niin toivon ettei se ala fiilaa mitää, se nimittäin sano aamulla et hän alkaa tykkää musta joka kerta vaan enemmän. Just joo, miks seksiin pitää sekottaa jotaina tykkäämisiä? Mua ei ainakaan lämmitä. Pakko oli saada ja se siitä nii nätisti sitte lähti matkaan ni se oli otettava sillon kun sai :D Ei auta! Ja sitten se kyseli myös et millon otetaan uusiks..Jaa'a no kattellaan! Mietin kyllä vakavasti et pitäiskö siit ottaa sellanen puolikas fuckbuddy. Jos ei muuta saa ni Matiasta. Se vois ehkä toimii, mut ei missään nimessä joka viikonloppu. Ehkä kerran kuukaudessa maksimissaan, muuten lähtee mopo käsistä ja olen hirveä ihminen Jennan kannalta.. Joka ei muuten vieläkään tiedä koko Matias-asiasta! Ja ei kai saa tietääkkään...

Just eilen juteltiin Veeran kanssa et meil ei olis varmaa yhtäkään kaveria jos jengi OIKEESTI tietäis mitä me touhutaan. Meist on tullu itsekkäitä paskiasia jotka käy koluumassa kielletyt hedelmät. Who cares, joskus pitää olla itsekäs. Ja meijän aika on just nyt, sori vaan kaverit! Kyl te tajuisitte, ootte tekin joskus ollu tässä samassa veneessä. Mut nyt kaikki vaan seurustelee ja on unohtanu ne omat villi ajat, hmph.. Mikä on aika perseestä, koska me ei olla yhtään huonompia ihmisiä sen takia että se aika ei ole meillä takanapäin vaan NYT.

Jotenki myös järkyttävää on se, että tää vuosi loppuu kohta. Ei oo kovin montaa päivää jäljellä! Mihin tää aika on menny oikeesti? Mä oon kyllä eläny nyt ehkä parhainta aikaa piiiiitkään aikaan, mä niin nautin. Mä saan olla, mennä ja tehdä. Mulla on vitun jeessei kavereita ympärillä ja tykkään mun duunista. Mitä ihminen voi enempää toivoa? Vaiks onki niit joitain murheita niin silti mä olen ollut tänä vuonna onnellisempi kun pitkään aikaan, ja se on ihanaa! Toivottavasti ens vuos on yhtä siisti ja nautin ja elän yhtä täysillä mitä nyt. Tosin puhuttiin vähän Veeran kanssa myös sellasta että ens vuoden saa viel bilettää ja sit pitää alkaa rauhottuu.. Ja löytää poikaystävä. Tai varteenotettava sutina. Noh, kattellaan ;)

xoxo, Krista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti