I'll be your taxi driver, honey take you anywhere you want to.

Kuka menee taxilla hesen drive iniin? NO ME TIETYSTI! Ja sit ihmetellään seuraavana päivän, että mihinkäs taas kaikki rahat on hävinneet, on se kyllä jännä juttu.
Alusta arvattavissa, että eilen meni taas aika lujaa, oltiin läheisen kaupungin yössä seikkailemassa (vai sekoilemassa?) kahden muun tytsyn kanssa, baariin asti oltiin päästy joskus yhdeltä ja sieltä sitten nää pari muuta katoili enne meitä, ylläripylläri. Kristalla meni tanssilattialla hyvinkin lujaa rapu/jousimies/Timo/mikäsenytoli kanssa, ja mä ehkä vähän jotain säädin sen serkun(?) kanssa. Onneksi me ei kuitenkaan vaihdettu numeroita eikä muutakaan, toisin kun eräät... Hehe!
Huomenna tarvis taas lähtee...Jepjep.
Kiva oli muuten yöllisen seikkailun jälkeen mennä aamulla kasilta gynelle, ei saatana, hyvin mä vedän. Sen jälkeen onneks kotiin ja sellaset kevyet neljän-viiden tunnin päikkärit siihen päälle, toimii.
Nyt tarvii mennä tupakoimaan eksän kanssa, palaillaan toteemipaalulle myöhemmin.

xx,
Ihan loppunut Veera

Don't mess with me.

Aika hyvin tuo Krista asian tiivisti jo ihan aiemmassa otsikossakin, että ei kauheesti oo mitään miehistä tapahtunut viime aikoina.
Meitsi oli maakuntamatkailemassa viime viikonlopun, lujaa meni, mutta juurikaan en perjantai yöstä muista mitään. Kivaa oli kuitenkin, ja paljon shotteja miesiemaassa. Lauantaina oli sit aika hiljanen meininki...
Nyt kuitenkin tällä viikolla ollaan niin paljon juhlistamassa tosiaan näitä pikkujouluja (juu pitää olla ajoissa liikenteessä, ettei vahingossa jää juhlat juhlimatta...) että varmasti tännekkin tulee sitten kertomuksia meidän hienoista seikkailuista. Sitä odotellessa.
Aloitan btw uuden harrastuksen, johon ajattelin että voin kätevästi purkaa tätä miehiin kohdistuvaa SUURTA turhautumista *täddätäää* tää alkaa potkunyrkkeilee! Jooooo! Toimii HUOLELLA.


xx,
Veera (thefuturekickboxchampionshipdude)

Hiljasta on ollu.

Ihan siis kans kaiken saralla... Ei oo oikein juttu luistanu ku tuntuu ettei taas oo mitään erikoista kerrottavaa, ja ei sitä kuitenkaan jaksais joka kirjotuksessa vaan vinettää ääliömiesten perään! Eli samoilla linjoilla niissäkin, hiljasta on ollu :D

Viikonloppuna tuli oltua lauantaina ulkona, mut oli kyllä helkkarin vaisu ilta.. Ei melkeen ketään Jointsussa ja muutenkin seuralaiseni oli selvinpäin. Nättii! Alkuillasta käytiin kaverilla kääntymässä ja eiköhän siellä ollu Aleksi uuden kihlattunsa kanssa, näin sen muuten ensimmäistä kertaa silmästä silmään meijän viimesen säädön jälkeen. Ei ollu ihan niin kova paikka ku aikasemmin olis ollu, mut kyl silti piti vähän purra hammasta. Jumalauta et rupes keljuttaa kun se tuijotti ihan koko ajan! Argh. Noh, mutta se siitä. Oli ja meni. Eilinen meniki sitte löysäillessä Veeran kanssa, haettiin vähän jäätelöö, poppareita ja dipparii ja mässytettiin, puhuttiin paskaa ja möllöteltiin. Sellasta sopivan keveetä sunnuntailaatuaikaa! Ja tietenkään helkkarin hyvää musiikkia ja MTVn hömppäohjelmia unohtamatta. Toimii :)

Ettepä muuten arvaa mitä tehdään Veeran kanssa keskiviikkona... Kyllä, avataan pikkujoulukausi! PMI-illan merkeissä. Paskojen miesten ilta: tyttöjen juttuja, kauhee känni ja kreisibailausta. Voitais vaikka sitte kapakassa olla miehille mulkkuja niinku neki aina on meille. Ihan vaan kostoks kaikille kusipäille..Muahaha. Miten niin me ollaan katkeroituneita? Itsehän emme enää usko parisuhteeseen, saatika hyviin miehiin :D

-Krista

Puuman selkä taitaa olla taittunut..

Eli kai mun on aika myöntää tappioni. Eemeliä ei enää ole eikä tule, ja piste. Koitin saada sen kanssa sitä selvinpäinkeskustelua viikonloppuna aikaseks, mutta eihän siitä mitään tullu. Joten laitoin sille sille sunnuntai-illalla viestin ettäjoo eiköhän tää tainnu olla tässä että mä en jaksa sun typerää pelleilyäs enää! Oikein toivon että herra kokee kolauksen egossaan ja oppii käyttäytymään naisten kanssa.. Luuseri :D En mä kyl sitä voi sanoo, et jos tsäänssi tulee ni kyl mä sen kanssa voin vielä painella.. Mut se saa kyllä huomata että tän neidin kanssa ei oikeesti leikitä!

Oikee vähä jo hävettää, mä oon jo iso nainen ja mä itkeskelen jonku pikkupojan perään? Kehnosti menee hei, jotain rotia tähän päähän nyt tai mä sekoon totaalisesti! Ja oon huomannu, että fiilaan edelleen Villee silleen et haluisin saada sen sänkyyn. Pitäisköhän koittaa lämmitellä sitä, ihan vaan kostoks ;) Sit katotaan että kuka kusee ja ketä. Se kyl toimis, huolella! Phdiskelen tässä myös että pitäisköhän sitä lähtee huomenna vähän isomman kaupungin yöelämää katsastelemaan, torstaina olis vapaapäivä... Vähän jotain pientä sutinaa ja silmäpeliä, vähän koittelee et miten se taas irtoo uusiin tapauksiin. Vai irtooko ollenkaan, mä oon kohta jo ihan ruosteessa koko ämmä :D

-Krista

Tease...

Kyllä nyt taas tapahtuu! Minäkin tässä nyt ehdin hetkeksi istahtaa koneen ääreen päivittelemään (sanan kaikissa merkityksissä) viime viikonlpun meininkejä. Jees loogisesti pitänee aloittaa perjantaista, jolloin mulla oli siis ne treffit. Attehan tosiaan koko viikon pisti tekstaria ja mua pikkusen alko pelottaa, että minkäköhän iilimadon olen onnistunut taas onkimaan, ja kyseli sitten jossain kohtaa, että josko mentäis kahvittelun sijaan kuitenkin syömään, johon minä vaan että "eiköhän nyt juua vaan ne kaffet." Ja sitten piti pojalle löytää syystakki, mä olin kuulemma ainoa mahdollinen makutuomari. Noh mitäpä siinä; mentiin ostoskeskukseen ja sieltä tuttuun vaateliikkeeseen, jonka miestentakki valikoiman osasin aika hyvin ennustaa jo, noh takki tyypin niskaan ja "juu on tosi kivan näkönen" ja ovesta ulos. Ehdottelin josko oltais otettu kaffet mukaan, mutta ei se nyt kuitenkaan sopinut, päädyin siis tilaamaan pienen kupillisen... Heitettiin kaffet naamaan ja lähdettiin kotia kohti, koska olin ilmoittanut että tässä vähän kiirettä pitää ja tytsyjen kanssa tarvis olla jo kohta menossa ja diipadaapa. Sain sit kyydin tohon läheiselle kaupalle, jonka edessä tämä tapaus koitti vissiin suudella, mutta meitsi käänsi tyylipuhtaasti pään ja hän sai tyytyä vain halaukseen. No koodiahan sieltä tuli melkein heti tärskyyjen jälkeen, johon sitten aika tyngästi vastailin.
Ei siis ollut minkäänlaista kipinää enää mun puolelta ilmassa.
Lauantaina sieltä tuli vielä viestiä ja näihinkin vastailin, itse kysymättä juurikaan mitään.
Sitten koitti perjantai ilta, ja meitsihän heitti skumpat kainaloon ja steppaili Kristan luokse etkoilemaan, juotiin ja laittauduttiin ja oltiin mielestmme hirmu nättejä (seuraavana päivänä kuvista päätellen olimme kyllä pahasti erehtyneet...). Noh anyway, siirrettiin sit bileet naapuriin ja sieltä hemaisevalla tytsyporukalla Jointsuun.
Nyt tässä kohtaa ajateltuna menee itseasiassa pikkasen nuo viikonloppu yöt sekaisin, kert molemmat samassa paikassa taas vaikutettiin, mut koitan skarpata.
Joo perjantaina ei sit tainnu yöllä olla mitään muuta säätöä, tuli vaan oltua hyvässä humalassa ja pidettyä hauskaa, näin sen täytyi mennä...
Lauantaina oltiin eka istumassa tossa lähipubissa, meitsi pikkasen väsyneenä, kert olin ollu kymmenestä seiskaan töissä, mutta se nyt oli kuitenkin niin pientä, saman toistin sitten sunnuntainakin, ai että kyllä kannatti.
Jokatapauksessa Konsta käyttäytyi siellä kapakassa niin paskamaisesti, ettei mitään rajaa, en oikeastaan kauhean paljon enenpää halua tätä tilannetta avata, mutta taas on numero poistettu, ja jos joskus jotain yrittää ni yrityksesi saa luvan jäädä, saatana!
Jatkettiin taas tosiaan sit sinne Jointsuun ja tässä kohtaa mun on pakko avartaa teille yhtä tyyppiä;

Matias
Sinkku
Tuttu teinivuosilta asti, tällöin sääti jotain Jennan kanssa,
hauska tyyppi ja aikamoinen alkoholin suurkuluttaja viikonloppuisin (kukapa ei toisaalta).
Kova paiskimaan arkisin kuitenkin duunia. Hauska tapaus, eikä yhtään pöllömmän näköinenkään.

Edellämainittu siis on se tapaus, joka maksoi mut messuille tuossa pari viikkoa sitten, ja joka on sellaista pientä ja somaa silmäilyä harrastanut myös humalapäissään allekirjoittaneen suuntaan.
Herra oli hieman ottanut rohkaisua whisky lasista ja päädyttiin sitten suuteloasteikolle jossain kohtaa, silmäiltyämme ensin etteikö Juhani ollut juuri näköetäisyydellä, tottahan nuokin kaksi sitten on kaverita, nih pienet on piirit. Eipä näkynyt silloin, mutta myöhemmin tunsin pienoisen katseen polttelun selässäni ja siellähän tuo istui aika kypsän näköisen. No mutta, meistä on jo aikaa ja näin....

Tein sitten taas reilut ja jätin tällä erää Matias nuoleskelemaan näppejään, vaikka olisin saanut(!), mutta pieni järjen ääni huuteli aivoissani että "kuulkaas nyt neiti, kohta tarvii taas mennä töihin!". Ihan hyvä ehkä et huuteli ja kuuntelin. Matias tosin oli aika pettynyt.

Nyt mun on pakko mennä taas nukkuu (se järki heräs taas muistuttamaan itsestään) jotta saan itseni kammettua huomenna aikaisin töihin, mutta palaan asiaan lähipäivinä.

Ai niin! Ensi viikonloppuna lähden maakuntamatkailee, isot bileet odottaa!

xx,
Veera

Se olis sit taas lusittu yks suhteellisen kosteahko viikonloppu.. Ihan hauskaa ainaki oli! Molemmat päivät Jointissa, perjantaina oli aikamoinen kreisibailaus, eilen vähän iisimpi. Onneks ei oo juurikaan kauheeta krapulaa tänään...
Törmättiin sitten Eemelin kanssa perjantaina, ja mä koitin vaatia herraa tilille tilanteesta. Hän ei ollu kovinkaan innokas keskustelemaan tilanteesta kännissä, vaati että jutellaan selvinpäin. Totesin siihen sitten että se tuntuu olevan mahdotonta, kun ei herra vastaa kun siihen koittaa ottaa kontaktia. Sit hän sano että tietää mun olevan todella vihanen kun ei oo vastannu mulle mitään mihinkään, että nyt on vähän kinkkiset tilanteet ollu päällä. Että jonku entisen säädön kanssa on nyt puhuttu asiat selviks ja mulle jäi nyt sit epäselväks että onks ne nyt hoitanu sen tilanteen päätökseen vai onks ne nyt sit taas "kimpassa". Vittu tiedä häntä, sanoin sille et mikset voi sanoo suoraan jossei sua kiinnosta niin siihen hän meinas ettei oo todellakaan siitä kiinni etteikö kiinnostais. HUOH, joo siltä vaikuttaa. Ei jumalauta, se on kyllä kans niin vaikee tapaus oikeesti ettei mitään järkee. Mulla hajoo päääääää!!

Eemeli ja Konsta on molemmat ihan paskoja. Huolella. Ei mitään tolkkuu kummankaan touhuissa, ne varmaan nauttii siitä että saa ihmisille huonoa mieltä aikaseks. Veera saa itse valottaa hieman tota eilistä konstikasta Konstatilannetta jos tahtonee... Onneks molemmilla oli sentään vähän laastarimeininkejä helpottamassa eilistä tuskaa sitten. Mulla yks vanha säätö roikku iholla koko illan ja puheli ihan pehmeitä! Oli kovasti tulossa mun luo yökyläänkin, mut tälleen tänään ajateltuna ihan hyvä vaan että lähdin enne sitä. Mutta se sano mulle niin nätisti, et ei oo kyl kukaan vähään aikaan sanonu! " Jos mä nyt päästän sut menee, ni mä en ehkä enää ikinä saa susta kiinni". Awws! Se oli tosi somasti sanottu, mutta harmi vaan että mä en oikeesti voi ottaa sitä sillain.. Se on kuitenkin aika kinkkinen tilanne, jos mä alan sen kanssa säätelemään niin sitten loukataan toisten tunteita ja sitä mä en halua tehdä..

Jospa tästä jatkais tätä sunnuntai-ahdistusmasistelua ja koittais saada jotain järkeä tohon omaankin päähän tunteiden tilalle..

xx. Krista.

Tshih.

Nyt palaan, tuli siis jotain tähdellistä mieleen!
Nousin, kun nousinkin kuitenkin sunnuntaina sängynpohjalta, ja kannatti kyllä. Käytiin eka kaverin kanssa terassisiiderillä (joka taisi jäädä tämän vuoden viimeiseksi ilmasta päätellen) ja sen jälkeen lähettiin moikkaa sen kavereita tuohon lähi tienoolle. Ja voi vitsi mitä sit kävi! Siinä oli joku ehkä kuus tyyppiä samassa pöydässä ja siihen sit istahdettiin, kaikki muut tunsi toisensa, mä vaan sen mun kaverin ja kas sieltä löytyi eräs hyvinkin hauska tapaus, nimittäin Atte. Juteltiin ihan sillai kun oltais tunnettu kovinkin kauan ja läppä lensi niin et soi! Jossain kohtaa tuli kuitenkin aika taas jatkaa matkaa ja tässä kohtaa Atte kyseli multa kokonimeä, jotta voi naamakirjassa kaveerata. Noh siellä sitten oli laittanut kommenttia maanantaina ja tänään pyysi ihan julkisesti siinä mun seinällä mua kahville! Jopas jotakin o.O Tottahan suostuin ja nyt täytyy tietysti mennä shoppailee uus vaatekerta ja onneks tilasin jo uudet kengät ja ja ja... Tukkaa ei tarvi tällä erää käyttää Kristalla :D
Mut jännää!

Nyt oon taas tehny pari iltaa kahvilassa duunia ja kummallakin kertaa kahvilapoika on just käyny ennen ku oon tullut hommiin, pitänee karata "oikeista" töistä selkeesti joskus lounastauolla jo... Hehehe läppä läppä.

Ja taas mentiin, heipsu!

xx,
Veera

Pahimmat päivät skipattu.

Morkkis alkaa laantumaan pikkuhiljaa, ja viikonloppu jaksaa jopa vähän jo alkaa naurattaa. Känniääliöiden kiistaton kuningatar, Krista. Kaverit on myös jaksanu heittää suolaa haavoihin muistuttamalla viikolopun tapahtumista. Noooh, se mikä ei tapa se vahvistaa. Näinhän sitä sanotaan. Voi huoletta heittää leuan rintaan ja lähtee rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä!

Mä kattelen kateudesta vihreänä nyt kun Veeralla menee niin lujaa, muikkelilla on sutinoita sitte vähän joka suuntaan. Nyt ei pääse neitokainen ainakaan tylsistymään kun tarjontaa taas riittää! Josko sieltä löytyis joku luonnollinen jatkumo Konstalle, voitais sekin heittää roskiin...Niinku mun mielestä kaikki miehet tällä hetkellä :D Mun pitäis selkeesti löytää itelleni nyt kanssa joku laastarisetti Eemelille. Mut sit taas toisaalta mä en jaksais nyt yhtään mitään uusia säätöjä, kun tää vanhakin on vielä ihan kesken. Miks ei juttuja voi päättää fiksusti? Tai siis et jos ei sitte kiinnosta, ni sano se. Onks se niin kovin vaikeaa sitte loppupeleissä kuitenkaan. Se olis huiman reilua oikeesti molempia kohtaan (tässä tapauksessa ehdottomasti ja vahvasti vain ja ainoastaan mua kohtaan!!) ja se olis helpotus. Molemmillle winwin tilanne, Eemelin ei tarttis vastaanottaa multa urpoja tekstiviestejä ja kännipuheluita kun se sanois että hei kiitti mulle riitti, ei napostele. Ja mun ei tarttis tehä ittestäni pelleä juurikin noilla asioilla. Pistää niinku vituttaa jos asiat jää levälleen. Kun sä heität roskatki roskiin, ni ethän sä jätä sitä vitun roskapussia auki ja levittele niitä siihen roskapöntön ulkopuolelle? Siististi pakettiin ja solmuun ja sitte heität menee, tää toimii niinku sit kans jokasella elämän osa-alueella.

Mulla on jääny aikasemminkin asiat niin auki ja selvittämättä. Aleksin kanssa, mun oli hirveen vaikee päästä siitä yli kun ei saanut mitään selkeitä selityksiä tai tosiaan sitä stoppia siihen hommaan. Se on kauheen ahistavaa, kun ei tiedä mitään mistään. Se, kun antais kunnon ja reilut pakit päin naamaa, tekstarilla, facessa, puhelimessa tai vaikka telkkarissa niin se kirpasis sen kerran huolella, mut sit vois alkaa nuolemaan haavoja ja jatkaa eteenpäin. Mutta miehet, mitä niistä voi olettaa. Ei sit kans yhtään mitään. Mutta mä nyt pidän näppini kurissa, ja oon ihan hiljaa. Oottelen siirtoja sitte jostain muualta päin, mä en jaksa pelleillä.

Tän päivän horoskooppi oli taas uskomattoman osuva, laittaa oikee keljuttaa miten ne välillä osuukin niin oikeeseen :
"Rakkauselämäsi on myllerryksessä ja selvyyttä ei tule vielä pitkään aikaan. Sinusta tuntuu siltä, että jäät koko ajan soittelemaan lehdellä. Anna tapahtumille aikaa."
Joo, haista sinäkin iltalehti..:D Ehkä voisin ottaa neuvosta vaarin, ja antaa sitä aikaa. Itselleni ja myös sille toiselle idiootille. Kattellaanpas sitte uudestaan.

Mä olisin jopa ihan valmis muuten antamaan pyhän lupauksen eräästä asiasta. Mut mä luulen että loppukädessä mä en voisi sitä pitää :D Kun siis mikä yhdistää Aleksia ja Eemeliä? Molempien oikeat nimet on viisikirjaimisia, ja ne alkaa samalla kirjaimella. Molemmat on Härkiä, ihan hämmästyttämän paljon samankaltaisuutta niissä, ainoo ero niissä tuntuu olevan 7 vuotta ja sekin siinä fyysisessä iässä. Tekis oikeesti mieli sanoa, että mä en sekannuu enää ikinä yhteenkään vitun härkään tai tseitseihin, mutta mun karma on niin vittumainen että saletisti sieltä hyppäis mun unelmien mies heti nokan eteen kuka täyttää noi kaks kriteeriä. :P Aleksi pelas ainakaan ja Eemeli pelaa nyt tätä peliä ihan samalla tavalla, ja mä oon se nappula siinä pelissä. Ja minä näytän vaan tyytyvän kohtalooni, ei hyvin mene :D

xoxo, Krista.

Peeäs. Niin joo Aleksista puheenollen. Sen mutsi varaili multa taas aikaa, ja se tulee loppuviikosta..Aika kuumottava tilanne kun mä tiedän kuka se on mut se ei taida tietää kuka mä olen!

Megalomaaniset morkkikset.

Vittu että on voittajaolo taas ollu tänään. Perjantaina olin ehkä elämäni kännissä ja känniääliöitsin menemään taas huolella. Lähti viestiä Eemelillekkin ja Jointsussa tuli tanssittua ehkä hiukan liiankin nolosti ja intiimisti Villen kanssa. Hmm. Propsit himaan joo! Nolottaa. Ajattelin eilen sitten siirtää perjantain morkkiksen sunnuntaille, harmi vaan että tuli eilenkin pelleiltyä. Näin Eemelin ohimennen kun menin baariin, se oli ite lähössä sieltä just. Koitin sitte soittaa sille ja laitoin jonkun haukkumisviestin perään.. Somebody shoot me, please. Voinko olla taas nolompi? Okei no voisin mutta tää on nyt jo ihan tarpeeks. Mä haluan että ens yönä mun sänky imee mut ja mätänen ja kuolen sinne häpeäni kanssa... Miksen mä voi vaan antaa olla? Mulla on kännissä ihan vitun ihme fiksaatioita oikeesti. Heitän itteni roskiin. Ja Eemelin kanssa. Tosin jonnekkin toiselle puolelle maapalloa, tää menee jo niin mauttomaks. Molempien puolelta. Mun on nyt pakko jatkaa tätä morkkiksella mässäilyä ja häpeään kuolemista, ei jumalauta....JOKU VOIS OPETTAA MUT KÄYTTÄYTYMÄÄN KÄNNISSÄ. Kiitos.

-Krista

The Denial Twist

Viikonloppu melkeen lusittu, onneksi on tänään vielä vapaa, ei nimittäin jaksais tehdä kyllä yhään mitään.

Mä nyt en tiiä taas mitä mieltä olisin asioista, perjantai meni uskomattoman hyvin; oltiin tosiaan siellä keikalla (mulla on vieläkin Sami Yaffan nimmari kädessä), uskomattoman kovan setin vetivät, ei voi muuta kun hattua nostaa kunnon rokkikukoille! 

Konstakin sattui pelipaikalle, ja keikan jälkeen meitsi pyöri yhden miespuolisen kaverin kanssa siellä, herra K teki siitä sitten omat päätelmänsä pisti sitten myöhemmin viestiä tähän tyyliin:

"Mikset sä kreisibailaa Jointissa.. Ai nii, siel oli se wannabe jusa69 hahah..."

Jealous? Ihmetelin kyllä hiukan koska tässä kohtaa siis olin jo Jointsussa, ja olin fiksuna tytsynä poistanut Konstan numeron.. No juu, siellä oli sitten hauska tilanne, kun puolituttu (erittäin kuuma ja kiva tyyppi) koitti kauheesti saada mua lähtee sen luokse ja samaan aikaan Konstalla samat jutut mielessä. No pihalla juttelin sit tän toisen tyypin kanss ja sisälä Konstan, ja jälkimmäisen luoksehan tämä sitten päätyi. Sit se soitti kitaraa, sit harrasteltiin juttujuttua, myös parvekkeella, sit nukuttiin pitkään ja sit mä lähin.

Ja tietysti sit kelailin eilen et olisko sittenkin pitänyt mennä sen toisen tyypin luokse, argh.

Tässähän olisi jatkumo loogisesti tuohon eiliseen. Nääh, ei jotenki jaksanu saavuttaa sitä samanlaista kreisibailu fiilistä, eikä edes viina ottanut noustakseen päähän. Messuilla oltiin siihen saakka, että pistivät ovet kiinni ja lähdettiin sitten kotikontuja kohti, alunperin mun oli tarkoitus lähteä Jennan kanssa bilettää, mutta en sit jaksanut, se asuu kuitenkin eri paikkakunnalla, ja mä ajattelin jo tässä kohtaa et vitsi ku pääsis kotiin elbaa.

Kävin sitten virallisesti yhdellä Jointsussa, ja hyppäsin taxiin. Edeltävä asiakas oli lyönyt päänsä tuulilasiin ja siinä oli aika hyvän kokonen särö, mä vähän ihmettelin. 

Olisin viime yön NIIN paljon halunut vaan nukkua jonkun kainalossa, että voin kertoo tuon olkkarin sohvan tuntuneen hyvin yksinäiseltä. Niin ja siis mummo oli vallanut mun sängyn...

Hei pokemies ei ollut töissä! Huh helpotusta, pakko myöntää. 

Multa ei nyt taida irrota muuta, mut palaan heti kun jotain tähdellistä tulee mieleen, heippa!

xx,

Veera

No answer is the answer? Or shall we speculate some more?

Hmm. Mä tykkään tosta Eemelin meiningistä tällä erää ihan yhtä paljon, kun haisevista pulsuista viereisellä bussinpenkillä ja uskomattoman ärsyttävistä vakioasiakkaista, eli en sit yhtään! Mun mielestä se on niin luuserimeininkiä ihan yleisesti ottaen ettei voi vastata! Kun se ei ole niin vaikeeta, olis sit vaik se joka sanoo "ei pal kuule muidu nappaa", eikä sellanen munaton luuseri, kuka ajattelee, et asiat hoituu ihan nätisti, eikä kukaan suutu jos vaan jättää vastaamatta. MITEN VOI JÄTTÄÄ VASTAAMATTA? Äitini on myös hyvin kärsimätön persoona, ja kun hän oli ensimmäisen kerran ollut treffeillä isäpuoleni kanssa oli sitä miehen soittoa siinä sitten odoteltu jo vaikka kuinka monta päivää, niin hän päätti ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja soittaa itse, näin suurinpiirtein keskustelu meni:
Ä: "Koska sä oikeen ajattelit soittaa mulle?!"
IP: "Huomenna."
Näin, ja nyt ovat olleet päivälleen kymmenen vuotta yhdessä, että ehkä se erilaisuus on ihan hyvä asia sitten kuitenkin pitkässä parisuhteessa.

Konstakaan vastannu, stanan urpo...Jupinaa...

Jotain positiivistakin;
Mulla alkaa huomenna vapaa viikonloppu! Eihän tässä olekkaan, kun painettu niska limassa kahta duunia joka päivä tällä viikolla, mut huomenna en piittaa koska mun työaika loppuu tasan puoli kolme, jonka jälkeen ajattelin alottaa tenuttamisen. Illalla sitten katsomaan Suomen musiikkimaailman yhtä suurinta ja kokeneinta rokkikukkoa ja lauantaina messuille. Messut eivät tosiaan kyllä niin kauheesti tässä kohtaa innostakkaan enää yhtään niin paljon, koska maksajana on kaverin teiniaikojen vakipano. Katsotaas kuinka tässä taas käy. Ja miten mahtaa käydä pokemiehen saralla, vai mahdankohan mennä kyseiseen paikkaan ollenkaan, jännäks menee... Nyt tää painuu kessulle, näkemiin ja sillee!

xx,
Veera

Aivonystyröiden raksutusta ikuisista pattitilanteista...

Juu että näin. Torstai, ja Eemelistä ei pihaustakaan... Nyt alkaa jo vähän nakertaa, mut no ehkä se tästä vielä iloks muuttuu! Toivottavasti ainakin, ja jos ei ni sitte ei. Sitten kehitetään uudet pelikuviot! Alkaa jo vähän oikeesti ihmetyttää, et mikä ihme siinä on että sitä onnistuu valkkaamaan aina jotenki jollain tavalla väärät miehet piiritykseet. Tai no sanotaanko näin että me ihastutaan aina vääriin miehiin. Mulla on aina miehissä ollu jotain vikaa niinku aikasemmin ollaankin käyty läpi, ja ne on kaikki ollu helkkarin vaikeita tapauksia. Kukaan ei oikeesti haluu mitään vakavaa, et kuhan paneskellaan vaan sillon tällön.. Mä oon miettiny sitäkin, että onkohan se jollain tavalla ihan loogistakin, että mitä saavuttamattomampi niin sitä parempi. Kun tietää ettei se toinen halua mitään seurustelua, niin siihen on turvallista ihastua. Se on helpompi haaveilla kaikesta, kun tietää ettei siitä kuitenkaan tule mitään.

Mulla on ainakin se, että kun tässä on nyt reilu kolme vuotta viipotettu sinkkuna menemään ja bailattu ihan hulluna ilman että ei tarvii huolehtii kun itestään ja se riittää että pitää ittensä kartalla. Ja toki muistaa äitille soitella sillontällön että hulttiotytär on tallessa :D Muttasiis, jos tapaa jonkun kenen kanssa voisi olla puhetta seurustelusta ja muusta vakavasta, mulla ainakin iskee nopeesti pakki päälle. Se tietäis niin hirveetä muutosta tähän itsenäiseen elämään että mä en tiedä kestäisinkö mä sitä! Esim. Tapaus nimeltä Markus, hän puhu muutaman viikon tapailun jälkeen jo sitä miten hän haluaa asettua aloilleen ja perustaa perheen, hankkia lapsia ja kaikkea omakotitalosta farmariin ja koiraan kaikki siltä väliltä ja naimisiinkin vielä. Vähemmästäkin alkaa tällasta sinkkuuteen tottunutta itsenäistä naikkosta ahistamaan, että ei helkkari, en mä ole tommoseen vielä valmis. Mä olen vasta 22, en mä halua vielä asettua! Mä haluan pitää hauskaa, bilettää aamuyöhön asti ja kreisibailata aina kun on tilaisuus. En mä halua vielä alkaa leikkimään mitään vitun aikuista parisuhdetta.

Siks toisekseen, mä olen niin tottunut elämään ja olemaan yksin ja itsekseni, että se on aikamoinen tilanne jos täytyy alkaa koittaa tähän maahan missä MINÄ seison omilla jaloillani, niin alkaa mahduttaa jotain kaveria, jolle mun pitää olla tilivelvollinen suurinpiirtein kaikesta mitä mä teen ja missä mä meen. Pitäis raivata aikaa kalenterista yhdessä olemiseen ja parisuhteen luomiseen. Perhepäivällisille ja mulle kissanristiäisille..Joo, hiljaseks vetää. Sen takia se on turvallista haluta jotain mitä tietää ettei voi kokonaan itselleen saada. Voi saada palasia ja hetkiä sieltä täältä, sekin riittää suurimpaan läheisyydenkaipuuseen. Mutta se, ettei tarvi omistautua toiselle 110 % helpottaa sitä tilannetta. Vaikkakin monesti kun mä itse ihastun juurikin näihin tapauksiin, niin tottakai haluaisin niistä miehistä enemmän kun satunnaista viikonloppupanoa, mutta mä tyydyn siihen. Se on helpompaa jotenkin. Ainakin toistaseks. Just Markus olis ollu sellanen kellä olis ollu tosi hyvät edellytykset siihen että sen kanssa olis oikeesti voinu rakentaa tosi vakavaa ja oikeesti aikuista suhdetta, mutta se ei sytyttäny mua yhtään sillä tavalla. Liian helppo, liian tarjolla ja en todellakaan olis osannu nähdä itteeni sen kanssa kymmenen vuoden päästä työntelemässä mitään lastenrattaita Prismassa.. Huh!

Kivahan se on että on jotain sutinaa, ja omalla tavalla haaveilee siitä et olis oikeesti se joku kenen kainaloon nukahtaa ja herätä toisen vierestä aamulla. Mutta jotenki se tuntuu vaan niin mahdottomalta, kun toisaalta haluaa ja toisaalta ei. Kamalan vaikee tilanne, koita tässä nyt sitte päätyä johonkin ratkasuun :D Kun Eemelin kanssa mä oikeesti voisin nähdäkin sellasta vakavampaa sutinaa. Ja ehkä seurusteluakin, mä luulen että meillä synkkais sellaset jutut hyvin yhteen kun molemmat haluu vielä olla ja elää, niin kumpikaan ei välttämättä sitois toista liikaa... Tai mistä sitä tietää. Koita sitten ottaa selvää kun herralla on taas pakki päällä! Mä haluisin oikeesti jutella senkanssa ja tietää mitä se meinaa ja mitä se haluaa, mutta en mä halua olla se kuka kokoajan pommittaa viesteillä perään... Pöh, no aika näyttää! Taas liikaa päänvaivaa. Vittu. Koita tässä sitte olla :D

-Krista

Jatkoa Veeran seksille ja eksille.

Alotetaanhan heti tästä kuumasta lauantai-yöstä, Eemeli tosiaan kaadettu ja voin kertoo että että kyllä jäbä oli kaiken sen vaivan arvonen! Voi juma sitä eroottista latausta ja fiilistä, tää tyttö on yhtä hymyä seuraavat kolme viikkoa.. Olin siis tosiaan selvinpäin kotona nukkumassa kunnes kolmen jälkeen Eemeli soitti josko menisin hänen luokseen. Minähän menin, herra oli itse pienessä sievässä ja mua jännitti ihan sikana! Mutta ihan turhaan jännitin, meil synkkas tosi hyvin ja juttu lens eikä ollu yhtään vaikee olo. Ei edes itse aktin aikana, vaikka normaalisti ekat kerrat jonku kanssa on sellasta säätämistä ja ei oikein tiiä miten päin olis, tässä tapauksessa siitä ei ollu puhettakaan. Eli siis ekaks kerraks oikeen vitun bueno, taisinpas Veeralle antaa kouluarvosanaks siitä ysin. Eli aika vitun jees! Eemeli oli sitä mieltä että mun pitäis ennemmin viettää ensviikoloppu sen luona kutemassa kun riekkua tyttöjen kanssa baarissa...Hmm, tossa voi olla ideaa, kerkeehän sitä sinne jorailee kuhan saa harrastettua seksiä vähän varastoon jos tästä ei mitään ihmeellistä sittenkään kehkeydy :D Nyt on ollu taas vähän hiljaiseloa, et ei olla oikein mitään koodailtu, mut ei oikeestaan haittaa. Kyl siitä vielä kuitenkin kuuluu ;)


Mutta se ehkä siitä fiilistelystä, vaikka mieli tekis jakaa KAIKKI pienetkin yksityiskohdat kanssanne, niin en viitsi. Veeralle ja muutamalle muulle olen sen jo tehnyt joten nyt taitaa olla aika sulkea sanainen arkkuni sen suhteen..Ainakin hetkeksi!

Palattakoon tähän Veeran ilmoille heitettyyn spekulointiin kavereiden eksistä ja seksistä niiden kanssa. Hmm, toi on aina vaikee aihe. Mä en itse lähtis enää tässä iässä välittämään noista teiniajan kahenviikon/kolmen kuukauden seukkaushommista, niistähän on jo niin jumalattomasti aikaa että on se vittu kumma jossei niistä ole jo päästy yli. Mun mielestä sellasiin ei välttämättä sovi mennä kysymättä koskemaan, ketä frendi on oikeesti fiilannu ja rakastanu/tykänny ihan mielettömästi. Oli sitte puksutellu keskenään kerran tai kymmenen, mut jos se on sille kaverille oikeesti merkannu vähän enemmänkin, ni sitten on soveliasta mahdollisesti kysästä että pahastuuko kaveri jos mieli tekee käydä ajelee. Jos ei sovi, ni fine, ennemmin pitää sitte näppinsä erossa. Mutta jos asia on ookoo ja sopii, ni siitä sitte vaan go for it ja vällyjen väliin! Kuitenkin ystävät tässä elämässä on aika etusijalla, ja niitä ei miesten takia menetetä. Miehiä tulee ja miehiä menee, mut ystävät pysyy. Bro's b4 Ho's, eiks ne miehetki niin tapaa sanoa!

Tää on kans niin kakspiippunen juttu nää kavereiden eksien kanssa säätäminen että tähän on kyl vaikee saada mitään yhtä ja oikeaa ratkasua. Esim. Veera tuskin tykkäis jos menisin panemaan sen viimesintä eksää, jonka kanssa erosta on ehkä kuukaus. Ja saletisti pahastuis jos menisin ja ajelisin Konstaa. Et vähän hienotunteisuutta peliin kuitenkin. Olisin mäki omalla tavalla varmaan aika vittuuntunut jos joku mun läheisimmistä ystävistä menis ja panis Mikaa kenen kanssa seurustelin yli kolme vuotta, ni kyllä se saattais vähän nakertaa.. Eli siis summa summarum, vaaaaanhoihin ja merkityksettömiin eksiin/säätöihin saa koskea melkein jopa ilman lupaa, mutta merkityksellisiin ehdottomasti vain omantunnon mukaan ja luvan kanssa. Tapauskohtaisesti tietenkin. Auttoko Veera yhtään? :D

-Krista

(S)ex talk.

Kavereiden eksiinhän ei kosketa? Right, mutta miten määritellään eksä? Tämä kylä ainakin on niin pieni, että melkeen kaikki tuntevat toisensa ja näin ollen useiden ihmisten tiet ovat päätyneet sikin sokin ja ristiin rastiin jatkoille milloin minnekkin. Joten, missä kohtaa voidaan sanoa, ettet voi koskea tuohon mieheen "kun se on mun entinen?" Entiseksi en itse laskisi yhden yön juttuja, enkä välttämättä muutamankaan, mutta entäs nämä teiniseukkailut? "Me oltin hei daa yhdesä sillon -06 ainaki kax viikkoo!" Niin. Minkä pituinen seurustelu lasketaan tässä tilanteessa? Vai määritelläkö tämä nykyään ennemmin niiden oikeiden tunteiden perusteella, menneiden sellaisten?
Heitänkin pallon tässä kohtaa Kristalle (sori peips), mutta multa ei irtoa omiin kysymyksiini vastausta ja haluaisin sen kiitos mustaa valkoisella tänne blogin puolelle, joten näppis sauhuamaan ja mielipidettä avartamaan kaikelle kansalle!

xx,
Veera

Rietasta ja railakasta sinkkuelämää, vai miten se oli?

Kaikkihan nyt tietää siis miten Kristaneidin viikonloppu meni, joten avarretaanpas vähän omaakin näin ihan vähän myöhässä.
Viime viikolla meitsillä oli vapaat to ja pe, elikkäs keskiviikkona vedettiin hienostuneet kalsarikännit (miksi aloitin äsken tuon sanan isolla kirjaimella?) Kristan luona ja analysoitiin asioita, torstaina lähdin Jennan kanssa klubbailemaan läheiseen kaupunkiin, yö oli hauska, mutta loppupeleissä vain baariyö muiden joukossa. Tosin oli vähän juttuja erään nimeltämainitsemattoman raksamiehen kanssa, ei kuitenkaan suurempaa, joten sen voi jättää suosiolla historiaan.
Perjantaina kävin Kristan kanssa yksillä(!!!!) lähipubissa ja sammuin sohvalle ennen beebeen loppua, aika jännää...
Lauantaipa olikin sitten taas asia erikseen, vedin pussikaljaa kaverin kyydissä ensin Kristan istuskellessa takapenkillä ja myöhemmin ilman. Käytiin parissa paikallisessa ja päädyttiin lopulta tuohon lähipubiin katsomaan uskomattomaan hyvää coveri bändiä. Tämän jälkeen kuskin oikea kuljetettava soitteli ja meitsi päätti lähteä katsastamaan Jointsun meininkejä, kello oli tässä kohtaa jälkeen kahden.
Sinne siis vaan, onnistuin lirkuttelemaan itseni ilmaiseksi sisään ja tilasin tiskiltä lonkeron, saaden kahdestakympistä vaihtorahaa 45 euroa, jee lisää viinarahaa! Omatunto ei kolkutellut, kosa baarimikko oli tuntematon luupää ja vissiin itsekin humalassa.
Bongasin tietysti nopeasti kaverit kulmaloosista ja istahdin humaltuneeseen ja kovaääniseen seuraansa mitä pikimmiten. Pöydästä löytyii myös kaiffari (Matias), johon palaan myöhemmin, ja joka tarjoutui maksamaan meitsin sisälle erotiikkamessuille tuossa tovin kuluttua, saapa nähä...
Loppuyö meni kerrassaan siivillä, nyttemmin ajatellen en juurikaan keskusteluista mitään muista, mutta joo pari salmarii lisää oli hyvä idea!
Ajattelin jatkaa vallan tuottoisaa iltaa olemalla maksamatta taxista kotiin, joten pyysin pokemieheltä kyytiä (hekoheko) kotiin, ja tämähän sopi kerrassaan mainiosti.
Hengailin Matiaksen ja ystävänsä kanssa neljään asti siinä Jointsun pihalla ja taisi siinä ehkä jotain pienen sortin kevyttä flirttiäkin olla mukana, jatkoille olisi kuulemma pitänyt päästä, mutta meitsi veti tiukan linjan, sillä herätys oli kuitenkin sunnuntai aamuna ennen yhdeksää. Matias ei oikeen voinut ymmärtää kun meitsi ilmoitti menevänsä henkilökunnan kyydillä kotiin nukkumaan. Noh mitäpä tuosta.
Pokemies poimi mut kyytiinsä siitä sitten ja juteltiin jotain mukavia ("mennään hotskuun nyt!") juttuja tuo pitkä kotimatka, krhm, noin kolme kilometriä, ja äijä sitten heitti pakun parkkiin tuohon talon viereen.Siinä alko juttu mennä pikkasen liian kuumaksi, joten meitsi puhalsi pelin poikki ja jätin sen siis taas nuolemaan näppejään, ehkä ensi kerralla sitten...

Sunnuntain jotenkin ihmeen kaupalla selvisin töistä ja sain vielä Matiakselta viestiäkin illemmalla, ei siis ollenkaan huono saldo tällä erää.

xx,
Veera

ps. ensiviikonloppua odotellessa, sen olen nimittäin kokonaan vapaalla!

Tähän tietoon heräsin aamulla kahdeksalta.

KRISTA SAI EILEN EEMELILTÄ! HAHA! Kannatti avautua :D

xx,
Veba

Turhautuksen huippu alkaa häämöttää.

Mä en siis yksinkertaisesti kykene ymmärtämään että mikä hitto noita kakslahkeisia oikein vaivaa? Siis oikeesti, kukaan niistä ei osaa toimia mitenkään fiksusti tai aiheuttaa mitään muuta kun päänvaivaa. Tai sitten mä ja Veera osataan bongata ne kaikkesta vittumaisimmat tapaukset aina. Miehet, pitää ottaa sillon kun annetaan!! Se on nykypäivän laki. Piste.

Eemelitilanne auki, VIELÄKIN. Nyt en oo sitte kuullu poitsusta keskiviikon jälkeen juuri mitään, ja sillon päästiin taas suht lämpimiin tunnelmiin. Sovittiin(tai no Eemeli totesi) että voidaan harrastaa seksiä useasti ja monesti ja muita juttuja kattellaan sitte myöhemmin. Joo, oheistuotteet on ihan vitun sama, mutta joko me voidaan oikeesti bylsiä?!?!?!?!? JOKO OIKEESTI?!?! Mä oon viittävaille valmis sanomaan sille että mä hitto tulen ja otan sen vaikka väkisin, että saadaan toi eka kerta pois alta. Sen olis syytä olla helvetinmoista ja tajunnanräjäyttävää kyytiä, on sitä sen verran kauan tässä odotettu ja yritetty lämppää! Mut mä luulen että se tulee olee oikeesti ihan kauhee fiasko. Hirveetä säätöö ja mistään ei tuu mitään. Siitä on nyt puhuttu jo niin kauan että täs on jo hirveet paineet siitä hommasta. Eli sitten kun on paineita, ni ei mistään tuu mitään. :D Sen takia pitäis olla kauheessa jurrissa ettei välttämättä muistais sitä häpeän määrää seuraavana aamuna... Mutta musta tuntuu et me ollaan aina niin eri päivinä ulkoilemassa että se on mahdotonta! Joten siis melkein se pitää kohdata silmästä silmään ja hoitaa selvänä. Tosin aina voi ottaa muutaman rohkasevan vaikkei kännissä oliskaan! Mut oikeesti mä en pysy housuissani kohta enää...

Nähtiinhän me tänään ohimennen ku oltiin yhdellä Veeran kanssa, mut se ei ees tyylii moikannu? Joo näin on, laitoin sille viestiä myöhemmin ja siihen se sentään vastas. Siihen ekaan. Vittu olis pitäny laittaa sille että tuut tänään mun luo ja naidaan aivot narikkaan mut vittuku ei tullu sillä hetkellä mieleen. Ja nyt ei enää voi laittaa, tappio tänne taas! Mä olen niinku niin maksimaalisen turhautunu ja vittuuntunu, mutta samalla kuitenkin mun kiinnostus vaan kasvaa kun se leikkii tollasta kylmistä/vaikeesti tavoteltavaa. Tuleehan mullakin sitten jossain kohtaa raja vastaan, mut ei ihan vielä ilmeisesti. Kaikki mun kaverit vaan ihmettelee et miten mä vieläkin jaksan, mutta kyllä pitää jaksaa. Hei se on härkä, se lämpee hitaasti. Mutta varmasti ;)

Jotenkin noita miehiä ketkä ei oo tossa "tarjottimella" haluaa aina ihan sikana. Sitte jos joku on ite tossa tyrkyllä, ni ei vois vähempää kiinnostaa. Pitäis varmaan itekki oikeesti koittaa sopeutuu tohon pitää ottaa kun annetaan meininkiin. Pitää olla vähän haastetta hei, se pitää mielen virkeenä. Ja vittuuntuneena. Ihastuminen on ihanaa ja kivaa, mut se on täysin perseestä siinä kohtaa kun tulee näitä turhautumisen huippuja..Onneks neki joskus laskee, ainaki melkein aina..Jos ei ihan aina ni toisinaan ainakin...

Täytyy kyl sanoo että en oo kyllä sitten piiiiiitkään aikaan saanu metsästää ketään samalla tavalla kun Eemeliä. Kohta pitää oikeesti laittaa kovat panokset peliin, tässä on vasta raavittu noita tikkuja vähän.. Kohta paukkuu ja kovaa. Toivottavasti ainakin! Mä niin haluan sen miehen. Ja sen mä tuun vielä saamaan. Sänkyyni ainakin jossei muuten. Mun pitää vaan jaksaa tsempata itteeni et vittu tää nainenhan tähän pystyy, aina yks Eemeli selätetään!

xoxo, Krista.

Ps. Nii, lauantai-ilta ja oon selvinpäin. Olin eilenkin? What? Okei, looginen selitys. Tänään olin töissä ja huomenna seiskan jälkeen herätys kun meen töihin. Että siihen malliin, ens perjantain nollauksia odotellen..

What a wonderful day for new beginnigs

Mies on epäloogisuuden multihuipentuma, tarkkaan ottaen siis yksi mies tällä erää (tai no miksei Eemelikin?),
lainatakseni Carrieta Sinkkuelämästä "We're so over we need a new word for over." Rivien välistä ehkä luettavissa, että tällä erää kysymyksessä taas Konsta, mies joka haluaa kun ei voi saada, ja jota ei vähempää voisi kiinnostaa, jos se olisi ns. sallittua. Aamuyön pikkutunteina luvataan kuut ja tähdet taivaalta, mutta tyhjiksi lupauksiksihan nämä tietysti jää, itse olen päättänyt vaihtaa lähestymistapaa lähestymättömyystavaksi; eli jos herralta joskus jotain ehdotuksia vielä tulee, niin mikä jottei, mutta meitsin puolelta on turha odotella yhtään mitään. Lainatakseni myös uutta työkaveriani "ei mua jaksa kiinnostaa, jos jotain on tapahtuakseen, niin tapahtukoon sitten."
Tästäpä syntyykin taas toisenlainen pulma; mistä löytää uusi "lainakainalo"? Ilman mitään suuria tunteita, joko joku pieni soma fling, taikka sitten kaikesa täydellisyydessään fuckbuddy? Tottahan tämäkin kuuluu asioihin, joiden kannattaisi antaa vaan tapahtua omalla painollaan, mutta kun meitsi tykkää kun on jotain sutinaa.

Tässä hienoja lyriikoita piristelemään ihmisten päiviä:

xx,
Veera