tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kevät ja kainalon kaipuu.

Mä alan nyt oikeasti olemaan HYYYVIN huolissani itsestäni, mä olen edelleen sitä mieltä että tarvitsen/haluan poikaystävän. Krista, missä olet ja mikä suhun on mennyt? Tää on jopa hälyyttävää. Mut eiks aina tahdo jotain sellasta mitä ei voi saada? Hahhah! Ollaan siis vähän niinku nyt Veban kanssa mieslakossa, ollaan ainaki vappuun asti selibaatissa. Mutta, poikkeus vahvistaa säännön, eli jos olis tsäänssi johonkin merkitykselliseen tai kuumikseen ni sit go for it, mut muuten me pyritään vähentää. Ja me ei ite saada pokaa, tai ei saa tapahtua mitään omasta alotteesta.. Juujuu, jeah right :D Mut hienosti alko tää ainaki, kummallakaan ei sutinoita viikonloppuna. Tuskin nousevanakaan. Toivottavasti ainakaan, kauhee tilanne olis jos joutuis kieltäytyy kun olis seksiä tarjolla, tiedättehän mottomme, Otetaan sillonku annetaan :D

Mun tekis mieli uudistaa mun kenkävarastoja ja vaatehuonetta. Kaappi täynnä kuteita mut silti kaikki näyttää kauheelta päällä?? Mikä siinäkin on, ikinä mikään kude ei oo hyvä. Vaik just olis sen ostanukki ni aina niis on jotain vikaa tai ei istu tai jotain muuta yhtä huonoa -.- Nyt olis lottovoitto paikallaan, mä ostaisin kaapillisen uusia vaatteita, parit kengät ja lähtisin lomalle. Ja ostaisin vaikka sen poikaystävän. Katoin eilen Titanicin ja itkin tyyliin silmät päästäni, naapuri varmaan kelas et mitä vittua täällä tapahtuu kun ulisin kun ansassa oleva kettu.. Sitä itkun määrää, ja voin kertoo et olin hyvinkin itkeneen näkönen aamulla, ei huh huh :D Mut siis siin leffas on vaan joku mikä avaa noi kyynelkanavat ja sitä vollottamista ei vaan voi lopettaa. Ihan kauheeta. Onhan se sentään kaikkien aikojen koskettavin rakkaustarina. Joka päättyy kyl tosi surullisesti, yhyy! Itseasiassa Titanicissa ja mun rakkauselämässä on aika paljon samaa, molemmat on painunu pohjaan jo sata vuotta sitten ja siellä ne makaa ilman ketään ja täynnä levää. Jotku käy välillä vähän tutkimusmatkalla mut sitte se taas hyljätään sinne pohjaan ja muistellaan vaan kaiholla. Propsit siitä.

xoxo, Krista

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Jouhou

Ajattelin kirjottaa, mut ei tää nyt sit lähetnykkään itekseen täyttymään tää kenttä. Plääh.Eilen oli hauskaa, ei ollu miehiä, tänään oon kattonu tuotantokauden big bang theoryä ja sit se loppu kesken. Aattelin olla koko vuorokauden kotona, mut nyt alkaa jo seinät kaatuu päälle ni lähen sit eksän kanssa leffaan. Erittäin loogista. Oikeesti on koska me ollaan vaan kaverita.

Ei jaksa, ei pysty, ei kykene.

xx,
Veera

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Deliriumeja, nutrilettejä & kevätmasista

Alkuun nyt tälläinen klassinen "luojan kiitos pääsiinen on vaan kerran vuodessa!"Torstai meni Kristan kanssa naapuripitäjän meiningeissä, pilkun jälkeen lähdin keesipäisen toispaikkakuntalaisen kanssa hotskuun jatkoille, josta sitten karkasin joskus ennen kuutta aamulla. Siinä aamulla tallustellessani kivi kengässä ja laskuhumalan hakatessa päässä, en oikeen osannut pohtia muuta, kuin että olikohan tässä taas mitään järkeä. Mua ärsytti kyseisessä tyypissä lähestulkoon kaikki siitä hetkestä eteenpäin, kun päästiin hotellille, enkä tosiaankaan olisi jäänyt viereensä nukkumaan.
Selvisin sitten kotiin asti ja perjantaina oli kömmin sängyn pihjalta joskus kolmen jälkeen ylös. Bileet jatkui ja näin, tuona yönä ei irronnut, mutta näin pitkästä aikaa kavereita jita oli kieltämättä jo ikäväkin. Tappiin asti tottakai vedettiin taas. Lauantaina aamulla herätys kymmeneltä ja matka kohti american car showta, voin kertoo että ihan snadisti väsytti. Kun päivästä oli selvitty ajateltiin kaverin kanssa lähteä entisen työkaverin synttäreille, mutta ei sitten saatu itsestämme niin paljoa irti, päädyttiin siis tissuttelemaan mun kämpillä ja kattelee die hardia villasukat jalassa ja verkkarit päällä. Tähän ratkaisuun olin ihan tyytyväinen, kun ajoin sunnuntai aamuna töihin, mut nimittäin puhallutettiin matkalla *syyyyyvä huokaus*.
Sunnuntaina, kun vuoro lähenteli loppuaan, ja kaveri soitteli "lähetkö tänään baariin" "ei pysty" "lähtisit nyt" "okei". Ja taas mentiin, vitsi mut on vaikee ylipuhua... Se yö meni sitten fiilistellessä hyvää musiikkia, ja halpaa jallua. Tähän kohtaan kerrottakoon että ihan hiljaa vituti, kun olisin saanut erään semikuuluisan rokkarin kavereineen meille, mutta ei voinut suostua, koska veli oli kotona nukkumassa, DÄÄM!
Arvanette, että maanantaina töissä jo vähäsen väsytti, ja päätin vielä fiksuna likkana aloittaa nutrilet kuurin samaisena päivänä, hyi saasta mitä paskaa. Ja voin kertoo, ettei ole millään tapaa kevyt ja motivoitunut olo, lähinnä kuvottava niiden "ruokien" takia. En siis suosittele.

Oon jollain taaa ollut myös tässä pari päivää vähän maassa, mikä ei todellakaan ole mulle tyypillistä. Samaan aikaan kun mulla on hauskaa ulkona baarissa tms. mua silti syö joku sisältä, mutta kuten Krista jo aiemmin tänään raapusteli, niin ehkä tää on lievää kevätmasennusta, mut eiköhän tää tästä, kun saadaan vähän lämpöä ja arskaa kehiin.

"And they smile through the summer
And laugh in the rain
And sing through the winter
But never show the pain"

xx,
Veera

Ensiapua.

Siis mulla on oikeesti ihan jäätävä kriisi. Kaiken kanssa. Rahat loppu, miesten kanssa ei ookkaa muutaku ongelmia ja musta tuntuu että propleemaa on koko mun elämäni kanssa! Välillä tuntuu et kaikki on ihan levällään ja mitkään langat ei pysy tän entisen kontrollifriikin käsissä. Laskut maksetaan myöhässä, himassa ei jaksa tehä mitään, elämä kulkee vaan viikonlopusta toiseen ja miehestä mieheen.. Onks tää nyt sit sitä oikeeta elämää häh? Tää on ollu sairaan siistiä nää melkein neljä vuotta kun oon sinkkuilllu, mut nyt tuntuu et alkaa tulla raja vastaan. Ihan senki puolesta, että mä oon aikasemmin ollu tarkka siitä että kenet mä sänkyyni päästän, nyt tuntuu et sillä ei sit niin oo väliä et kuhan joku tulee. Ja mä oon poikennu liian paljon myös mun "ei suutelua säätöjen kanssa", se on ollu se joku juttu mikä on tehny oikeitten ihmisen kanssa siitä seksistä sitä mitä sen pitääkin olla. AHISTAAAAAA. Mut eiks se näin oo et välillä pitää kaatua että taas jaksaa nousta ja jatkaa matkaa. Tääki on nyt tullu ihan vasta hetki sitten tää fiilis, vielä tovi sitten mä nautin tästä täysin rinnoin ja annoin mennä vaan, nuorena täällä pitää elää. Mut mikä nyt iski? Tajuunko mä oikeesti sen et musta tulee vanha? Monet kaverit ympärillä leikkii kotia poikaystävien ja yhteisten koirien kanssa ja me vaan viipotetaan menemään, ja ne seurustelevat jaksaa päivitellä joka viikonloppu et "taasko sä meet ulos, miten sä aina jaksat bailaa?" No pakko jaksaa. Vittuuks sitä yksin vajoo sohvaan pillittämään. Ja missä vitussa niitä miehiä sitte tapaa, kaupan kassalla tai bingossa vai? Jeah right.

Mä luulen et tää on nyt vaan tämmönen ohimenevä vaihe, kesä ja kärpäset ja uudet kollit tulee ni ei sitä sillon jaksa enää valittaa. Nyt vaan jotenki olis sellanen fiilis et olis ihana jos olis oikeesti se joku kainalo mihin piiloutua maailmalta ja joku kuka pussailis mut vaikka kuoliaaks. Ei haittais. :D Se kuitenkin, että mulla ei tän neljän vuoden aikana oo ollu sellasta poikaa, kuka olis tykänny musta bäckkiin yhtä paljon ku mä olen tykänny siitä. Kukaan ei oo antanu mulle niin paljon takasin mitä mä oon antanu. Vituttaa. Miks aina pitää haluta sellasta ihmistä jota ei voi oikeesti saada? Ja kuka ei voi antaa sulle oikeesti muuta kun viinanhuurusta seksiä toisinaan vahingossa lauantai-iltasin? Ja miks kaikki vaan haluu satuttaa? Ja miks kaikki miehet on ihan kakaroita? Niin monta kysymystä. Ilman vastausta. Josko nyt helpottais ku sai avautua, ehkä se kreisikrista sielt taas tulee pian esille kuhan saa vähän masisteltua välillä :D Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä siis!

xx. Krista.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Huhhuh.

Noniin, rankka pääsiäinen takana.. Kolme iltaa jumalattomassa tuubassa ja nyt rittää. Maksa sanoo kohta poks ja matti on löytänyt tiensä kukkarooni. Kiitos tästä, sitä varmaankin sitten syödään sormia loppukuu :D Torstaina oltiin Veban kanssa kattelemassa naapurikaupungin meininkiä, ja olihan siellä ties mitä iilimatoa roikkumassa iholla, adoptoitiin sellanen sympaattinen nuorimies nimeltä Mikko meidän kanssa bilettämään koko illaksi kun hänen kaverinsa olivat vallan hävinneet. Hauskaa oli, ja iho vasten ihoa tanssittiin ja sitten se lähti himaan availemaan kavereille ovea, eikä haittaa ettei päädytty samaan osotteeseen. Veera löys keesin jonka kanssa suuntasi jatkoilemaan ja mut hyljättiin yksin maksamaan taksia kotiin. :D Noh, sellasta se sit välillä on!

Perjantaina sitten oltiin turvallisesti kotikonnuilla, paikallisen terassille yksille jossa myös törmäsin Eemeliin joka sieltä iloisesti moikkaili kun ohi kävelin. Siis kävelin ohi, kyllä. Hämäännyin taas, et kuuluuks mun olla coolin viilee vai mennä juttelee niin vilkuttelin vaan vastaukses ja menin ohi. Daa? Olis voinu mennä heittää läpyskää. No enköhän sitten yön kosteina tunteina laittanut hyvin lyhyen ja ytimekkään viestin herralle että hän on ihme häviäjä(thank god en mitään kovinkaan noloa et tuu hakee ja ottaa mut nytheti! :D ) ja eihän se siihen sit vastannu. Eihän tää neito sit toimettomaks jää, vaan bongasin jointsusta postikorttimiehen. Se joskus aikanaan lupas laittaa mulle postikortin kun menee jonnekkin ulkomaille, mut ei oo näkyny eikä se oo sinne viel ees menny :D Mutta kuitenkin, ollaan senkanssa heitetty hulluna läppää kun ollaan nähty ja se on kauheen sympaattinen ja hauska pikkumies. Sitä nimenomaan, se on musta 3 vuotta nuorempi, hehe :D Otin sen sitten luokseni lusikoimaan, ja oli siinä jotain käsikopeloa ja suuhommia, siis aivan sairasta että en kerenny varmaan kun 30 sekkaa hoitelee sitä niin se tuli jo. Et se meni siin sit, no toisaalta hyvä ettei menny mihinkään panotouhuihin kun hän sattuu olemaan Villen tosihyvä kaveri ja tuntee se Eemelinkin. Ja ties kovin paljon kaikkea musta, Eemeli on sitten oikein huolella kertonu pojille että mitäs mä oonkaan senkanssa touhuillut ja millanen mä oon ja sensemmosta..

Pikkasen rupes nyppii et tollanen pikkupoika saa mut hiljaseks kun se rupes latomaan siinä että joo Eemeli on sanonu et sä oot ihan kreisi muija sängyssä ja todella HCratsutyttö ja mitähän  noita nyt siin sit oli, OMG! Okei, ihan hyvällä tavalla se on sitä sanonu, ja enpähän oo ainakaan mikään lahna mut kuitenkin, mitä se kenellekkään kuuluu millanen mä oon sängyssä?! Saa Emppu vähäsen palautetta kun juttelen sen kanssa seuraavan kerran et terveisiä vaan! Mut kyllä mua oikeesti alkaa kohta vähän huolettaa että minkäköhänlainen maine mulla on/tulee kun jotenkin noi kaikki säädöt aina tuntuu tuntevan toisensa, ja sitten vielä jos ne spekuloi keskenään näitä asioita niiin.. No onneks Ville ja postikorttimies oli vaan suuhoitojuttuja ja Eemelin kans on menty pidemmälle, et en mä sentään kaikille oo sillai jakanu.. -.- Oon varmaan koht joku Mama kun päästää pikkupoikia paineistaan, et kandee mennä Kristan luo, siellä saat hyvän BJn! Oh dear lord. No sinkkunaisella saa olla vähän sutinaa. Kyl se täst taas kohta rauhottuu kun ei mitään irtoo mistään kuitenkaan :D Pitäis varmaa kyl koittaa vähän himmaa kyl, ettei lähe ihan lapasesta tää koko homma.. Noooo, kattellaan!

-Kride

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Smack my bitch up

Jesh, eli kuten Krista jo aiemmin tuossa kirjoitteli, niin aika nappiin meni tuo viime perjantai, kun kukaan ei tosiaan jäänyt rannalle ruikuttaa ja näppejänsä nuoleskelemaan. Kerkesin jo viime viikolla kirota, et hitto ku salkkareissakin on enemmän seksiä, kun mun elämässä (en ollu saanu kahteen viikkoon), mut onneks kelkka tosiaan käänty. Mulla oli ihan ennalta testaamaton kaveri kierroksessa tosiaan viimeksi, nostaisin hattua taas itselleni, olin nimittäin tällä(kin) kertaa se aloitteen tekijä baarissa. Melko vanhanaikaista ajatella, että se on miehen tehtävä, herätääs taas tälle vuosisadalle. Jätin melko klassisen lapun aamulla pöydälle; "Heippa, oli kivaa :)", ei numeroita tai muita diipadaapoja.

Asiasta eteenpäin, olen pyöritellyt kaikenmaailman myyttejä mielessäni viimeaikoina;
Closure - Anteeks, mut onko joku joskus saanut sellaisen? Ja miten sen voi loppupeleissä edes määritellä? 
"Hot break-up sex" - Lue yllämainittu, allekirjoittanut ei ole koskaan saanut myöskään tätä paljon puhuttua herkkua maistaa, onko olemassa, vai jenkkisarjojen luoma illuusio kenties?
Miesten soittelemat eron jälkeisen kännipuhelut - Pääsääntöisesti olen kyllä vaan kuullut naisista, jotka näitä harrastavat, jälleen sama kuin yllämainituissa, eipä oo omalle kohalle sattunut. 
Seksiä kolmansien treffien jälkeen - KOLMANSIEN? TREFFIEN? 

Tuossa nyt nuo mitkä tällä erää tuli mieleen, ei siis mitään yleistystä, mut EI OO NÄKYNY. 

Sitten, ensiarvoisen tärkeä asia, nimitäin miespuolinen ystäväni on tehnyt itse kenttätyötä ja kysellyt myös muiden urospuolisten mielipiteitä; tutkimustyönkohteen ollessa yhden yön jutut, tarkemmin ottaen naisten käytös moisessa tilanteessa.Ja nyt on pakkoo sanoa, että olen erittäin pettynyt lopputulokseen, joka kiteytyi seuraavasti:
Naiset on lahnoja. Anteeks mut siiiis mitä?! Ja kyllä vaan tästä on kuulemma äijät keskustelleet, eli kun vie naisen kotiinsa jatkoille baarista odotettavissa on selällään makaava ensiapunukke, jonka pulssi pitää välillä tarkistaa, kun ei muuten ole mitään elonmerkkejä. Kuitenkin näissä tapauksissa neitokainen on ollut baarissa ihan messissä koko touhuilulle. Naisen saaminen päälle onkin kuulemma lottovoitto, jonka toteutumisprosentti on vääjäämättömän pieni. Naiset: mitä helvettiä?! Vaadin selityksen.

Näihin tunnelmiin,

Veera 

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Hyvä lopetus maaliskuulle..

Olipas taas viikonloppu, kaks päivää rimpsalla ja olis kyl kerta taas riittäny.. Perjantai oli tosi jees ja kivaa ja ihan vitun hyvä putki, kaikki kolme typyä saatiin miestä. :D Mut eilinen oli niiiiiin turha kyl ettei oo tosikaan..

Muttamutta. Arvatkaas kenen kanssa harrastin perjantaina kuumaa seksiä.. Eemelin. Huuuuuh. Nähtiin jointsussa ja menin sen kanssa ihan muuten vaan lätisemään kuulumisia, ja yhtäkkiä oltiin touhuilemassa baarissa ja siitä sitten herran halusta sniikkailtiin mun luokse.. Muistin haukkua sen mulkuksi, kusipääksi ja vitun idiootiksi ja kaikeksi muuksi mahdolliseksi, jonka jälkeen harrastettiin villiä sovintoseksiä. Kuumaaaaa! Mä en tajua mikä siinä pojassa on jotain niin käsittämättöman vetovoimasta, ja se mitä se saa mut tuntemaan on ihan vitun perseestä! Vähän meinaa kuumottaa tuolla takaraivossa kaikki ne fiilarit siitä ja mua pelottaa et alan taas huumaamaan sitä. Se ei kyl olis kauheen jees, koska meijän historian tietäen niin se tietäis vaan mulle taas huonoa.. Mutta mä en pysty pääsemään yli siitä sen katseesta millä se porautuu niin syvälle mun silmiin ja ja ja ja... Miten se koskee mua ja... Argh kaikkee. Ja en myöskään kestä sitä miten se sano mulle baarissa kun istuttiin siinä ni ihan randomisti yhtäkkiä "Mä rakastan sua". Katoin sitä varmaan tosi nätisti suu auki kysyvästi ja totesin et mitä sä oikein selität, johon se vastas et niin, mä rakastan sua. Olin hiljaa sen jälkeen. Miks sen pitää sano tollasia hämmentäviä juttuja ja mahdollisesti myös sellasia mitä se ei tosiaan ehkä tarkota. Se saa mut ihan sekasin. Tekis mieli vaan repiä tukka päästä :D

Ja seki viel vituttaa et se käyttäyty jotenki ihan normaalisti, tai sillai et ihan ku tässä ei olis ollukkaan montaa kuukautta ettei oltais oltu tekemisissä. Mut sekin ku oltii kahestaan täällä niin mikään ei ollu meijän välillä muuttunu. Tai siltä se tuntu. Molemmat halus toisiaan ihan yhtä paljon ja pidettiin toisiamme hyvänä ja se oli ihan yhtä ihanaa kun ennenkin.. Miljoonannen kerran ,en ehkä kestä! Pitänee koittaa pitää itseni ruodussa ja en ala laitteleen sille mitään kovinkaan säälittäviä känniviestejä.. Noh, tästä sitä taas mennään. Kivaa oli, ja se on ihan jepa. :D

-Kride