Ex-säätöjen viuhahduksia ja uusia treffejä.

Käytiin Veban kanssa viikonloppuna kotikonnuilla kattelemassa kulahtanutta artistia, ja meinas olla vähän kuumottavat paikat kun joka suunnasta mihin katsoin niin vastassa oli ex-säätöjä. Oli Nikkeä, Joonaa ja Eemeliä. Niiiiice. No siin se sit meni, muitten kans en ees puhunu paitsi Niken, Eemelin kanssa oli pari intensiivikatsetta... Luojan kiitos se ei kuitenkaan saanu ku yhden sukan pyörimään jalassa kahden sijaan.
Nikke tossa sit taas soitteli viikonloppuna, molempina päivinä kovin kovasti... Lauantaina se laitteli sielt viestejäkin kun olin baarissa et miten mun pitäis sinne mennä, totesin vaan et mitä vittuu kukaan kostuu siitä että mä meen sinne eka tappelemaan ja sitte nukkumaan, ja aamulla hän voi olla taas täys vittumulkku. Ei muuten vastannu. Toivottavasti seki alkais vähä ajattelemaan lisää, mut nääh, luulen että se on vaan taas toiveajattelua. :D

Mä kävin karkkikaupan tiimoilla treffeillä erään miekkosen kanssa, meillä meni ihan kivasti ja se oli kaikenkaikkiaan hauskanen tyyppi. Ilmotuksessa sillä oli tosi hyvännäkönen kuva, mutta livenä se olikin sit vähän pettymys kun mä olin jo niin odottanu sellasta kuumaa komistusta. Tarkotuksena olis nähdä uudestaan, mutta meinas vähä jo alkaa ahistaa ku heti treffien jälkee jäbä oli käyny koluu mun facen, aamulla oli satatuhatta ilmotusta miten se tykkää mun kuvista ja sit oli laittanu viel viestinki et heti olis pitäny seuraavana päivänä nähä. Perjantaina se laitteli kolmeen kertaan viestiä. Lauantaina kahteen. Huhhuh, tuntuu et se painaa päälle ku yleinen syyttäjä ja Kristatyttönen ahistuu heti! Onneks se on nyt vähä rauhottunu kuitenkin. Ehkä mun pitää antaa sille mahdollisuus. Pikkasen friikkii vaa et sil on ihan samanlaiset silmät ja eleet ja kaikki kun Villellä, se on niin vanhempi versio siitä! Tosin ei niin kukkakeppi. A-p-u-a. Se on aika paljon mun tyyppinen ratkasu ehkä, mut mä en anna itteni ajatella et se olis. On tää taas nii vaikeeta, miks ihmisen mieli on niin monimutkanen? :D

Mulle tuli eilen illalla pitkästä aikaa fiilis kirjottaa jotain. Ja sit mulle tuli viel pakonomanen tarve jakaa pieni pätkä teidän kanssa!

"Syvät tunteet sua pelottaa, helpompaa on vaan raapasta pintaa ja unohtaa
Uurtaa syvät haavat ja mennä läpi samat vanhat kaavat
Jolla saat itsesi pelastaa, mutta minut jätät hukkumaan

Siitä on jo kauan aikaa, vuodenajat vaihtuneet kahteen kertaan
Kun sua mä vaan kaipaan ja koitan unohtaa
Suolaa haavoihini hierotaan, se tuntuu pahemmalta kun muistinkaan"

Mä luulen että inspiraatiota iski näiden kaikkien vanhojen sykähdyttäjien näkeminen.