Miesten saralla ei mitään uutta, mitä nyt Joonaboy sieltä viikonloppusin toisinaan soittelee mutta mitään raportoitavaa siitäkään ei irtoo.
Alkuvuosi on menny jotenki hmmm. Hassusti. Oon koittanu vähän muuttaa ruokailutottumuksia terveelisemmäks (Maitorahka on mun uus paras kaveri) ja jossain kohtaa kun kelit paranee niin pitäis alkaa löytää taas toi liikunnan into. Kelasin kyl ehkä investoida kahvakuulan. Mut parin kilon pudotusurakka vappuun mennessä olis tiedossa. TAAS. Huoh.
Mulla on ollu viimeset pari viikkoa aika stressitöntä ja vitutuksetonta aikaa, mikä on todella outoa mun elämässä. Mut sit taas ku tän viikon maanantai lävähti tiskiin, stressi-, vitutus- ja konfuusiokäyrät nous kolminumeroisiin lukemiin. Mulla olis mahdollisesti syksyllä mahdollisuus muuttaa mun yritystoiminta toiseen kaupunkiin, koska mä saisin sieltä edullisen huoneen. Mulla tippuis menot satoja euroja kuukaudessa. Mutta sitten, mitä tapahtuis mun täällä oleville asiakkaille? Pettäisinkö mä ne jos muuttaisin? Mulla olis kyllä siellä toisaalla ihan täysin erilainen mahdollisuus solmia uusia asiakassuhteita ja varmasti enemmän tulis sellasia ovestatulijoita, mikä olis tietenki hyvä juttu. Siellä toisaalla asuu myös paljon mun asiakkaita, he varmasti olis mielissään et tulisin lähemmäs. Mut miten sit ne tosissaan ketkä jää kauas.. Yääh, kauheen vaikeeta. Toisaalta joo mut toisaalta ei. Onneks täs asiassa ei oo superkiire tehdä päätöksiä, mutta kyllä nyt jotain pohjustavaa jo pitäis saada aikaseks. Pyöri sit yöt pitkät sängyssä ku kaikki aivotoiminta vaa hakkaa tätä asiaa all the time. No, ehkä sekin selviää ajan myötä.
Vitutuskäyrään vaikuttaa myös tosissaan herra Joona, koska nyt alkaa näyttää siltä et sen puheluissa on usein pohjalla jotain sellasta et se tarvii multa jotain. Pitää varmaa antaa punanen kortti ja pitkä sentteri sillekkin, että menee itteensä ja lakkaa soittelemasta jossei haluu muutaku hyötyy. Hmph.
Mutta näillä mennään taas eikä meinata,
Krista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti