Kyllä täältä vielä noustaan!

Viime perjantaina olin jokusen tunnin seitsämännessä taivaassa. Sitten tipuin äkkiä rytisten alas. Ja nyt olen jälleen noin suunnilleen normaalitilassa, jokseenkin olen alkanut taas löytää sisäistä optimismiani. Kyllä tää tästä vielä!
Aloitin lenkkeilyn pitkästä aikaa, näin voi sanoa, kun on käynyt kahtena iltana putkeen ja torstaina vielä. Pakko addiktoitua johonkin, piristää taas mieltä ja kehoa. Varsinkin kun saa lätistä paskaa kaverin kanssa samalla. Hyvä.
Täältä mä taas tulen, alta pois.

Tää on Krista sulle <3

xx,

Veera