Ja taas mennään!

Tässähän alkaa paineet kasaantumaan pikkuhiljaa viitaten tohon Veeran viimekirjotukseen.. Neitokainenhan siis pohdiskeli kirjottavansa sinkkublogia ollessaan parisuhteessa hmm.. Elikkä, tilanne on nyt se että tämän tytön niskassa on vastuu siitä että teille rakkaat lukiat löytyy edes jotain kiinnostavaa sinkkusekoilua ja sutinaa. Huh, aikamoinen taakka ellen sanois :D Noh, toivotaan että löytyy edes jotain kerrottavaa(edes vähän useammin kun aikasemmin :D)!

Viikonloppu meni taas suhteellisen kosteasti, perjantaina tuli otettua vähän vähemmän ja lauantaina sit vähän enemmän. Perjantaina Veeran kanssa leivoskeltiin ja vietettiin aikaa selvinpäin, ennen puoltayötä Veera karkas lusioimaan Saulin kainaloon ja mä jäin kotosalle yksin kunnes tulin puhuneeksi Maijan kanssa puhelimessa, he olivat Hannan kanssa suuntaamassa Jointtiin ja pyys mua messiin. No ei tarvinnu kahta kertaa pyytää ni tää oli jo lähös, jes ei sittenkaan tylsää möllötystä himassa! Tuli oltuu suhteellisen selvinpäin, ja saatana et voi jurppia kun oli taas niin lähellä saaminen mutta vitun muuttujat! Eräs hyvinkin kuuma pakkaus, tapaus nimeltä Joona. Ollaan nähty siis jo vuooosia sitten ekaa kertaa ja naamatuttuja sinänsä, mutta tässä loppuvuodesta ja alkuvuodesta tullu törmäiltyä kyseiseen kaveriin yöelämässä ja aina kieli pitkällä kuolaamassa kun se  vaan on niiiiin HOT! Noh, mutta asiaan. Koko ilta pientä ja estotonta flirttiä ilmassa..Pilkun aikoihin oli juttua illanistujaisistani joita järkkäsin lauantaina ja Joona kysyi saako hän tulla myös paikalle. Lupasin herran saavan tulla, sillä ehdolla että tulee mun kanssa sitten illalla lusikoimaan :D Siihen Joona tokas että no hän tulee vaikka jo tänään, ja ikäänkuin sovittiinkin siinä sitten että samaan osoitteeseen päädytään, fine ei mitään ongelmaa. 

Kunnes paikalle saapuu Teemu, idiootti jonka kanssa olemme viettäneet pari vuotta sitten uudenvuoden samoissa kinkereissä. Tää latvakakkonen alkaa selittää mulle siinä miten hän tahtois nähdä mut selvinpäin ja tutustua muhun ja diipadaapa muuta paskaa, rupes niin paljon vituttaa et olin sille ihan sika töykee ku ei vois ninku vähempää kiinnostaa. "joo joo, joo joo...Joojoo..." kuulu mun suusta vaan kun hän oksensi sanoja fiilareistaan mua kohtaan. Siinä sitte hienovarasesti koitin sanoa että ei, et voi tulla luokseni että Joona on tulossa sinne jo ja hän ei vallan ollenkaan ymmärtänyt että miksei hän voi tulla ja Joona mennä kotiin! No siinä sitten alettiin valumaan autolle päin Maijan ja Hannan kanssa, ja mitä tekee Teemu ja sen idioottikaveri. Hyppää takapenkille kaverinsa kanssa ja Joona jää auton ulkopuolelle kun ei hän mahdu kyytiin ja toteaa sitten ilmeisesti kävelevänsä kotiin.. Maija starttaa auton ja lähtee menemään. NOUUUUUUUUU!! Ei voi siis olla! Ihan kamala tilanne, kirosin Teemun ja sen kaverin alimpaan helvettiin ja tiputettiin ne n. 100 metrin päähän. Teemu vielä kyseli ovea kiinni laittaessaan josko hän kuitenkin vois tulla mun luo lusikkaan.. EI, ET VOI. Johan se ymmärs, mut vittukun liian myöhään. 

Lauantaina koitti odotetut illanistujaiset ja Joona kirjotteli jotain mun tilapäivitykseen facessa ja anto ymmärtää että vois olla tulossa kun sais osotteen.. Siinä sitten kissojen ja koirien kanssa koitettiin metsästää herran numeroa ja saatiinkin jonkunnäköinen numero jostain mutta ei siellä päässä vastattu. Oikeesti, kidding me? Siis mua jurppi niin paljon se, että mulla olis ollu edellisenä iltana mahdollisuus saada se älyttömän kuuma komistus mun lakanoihin, ja jonkun lahopään takia mä en sitä saa?! Menikö tässä taas mun mahdollisuus, ja miks mä löydän itteni taas nuolemasta näppejä?! Mä olen kyllä oikeesti nyt aika huumassa siitä Joonasta, thank god se käy paljon kanssa jointsussa niin varmasti tullaan kyllä näkemään vielä. Mutta se on eri juttu onko toista tsäänssiä saada sitä lusikkaan! Ei auta muu kun jännityksellä odottaa, viikonloppua odotellessa kun pitkästä aikaa Veeran kanssa kahden krebaamaan... :) Toivottavasti se on sillon liikenteessä niin saan Veerallekkin näytettyä tämän herkkupalan :D 

Olipas sekava teksti, no mutta toisaalta se kuvastaa mun olotilaanikin tällä hetkellä suhteellisen hyvin..-.-

xx,Kride

And now you're dancing like you need him need him

Okei olen sinkkublogin kirjoittaja parisuhteessa....Mikähän tossa lauseessa ei ihan täsmää? Nyt sit taitaa olla käännekohta meitsin bloggailussa, pitänee ruveta spekuiloimaan vaan muiden menemisiä ja parisuhteen kiroja ja suloja. Mä oon tosi sori jos ketään ei kiinnosta, mut en mä näin herkästi lakkaa kirjoittamista. Tosin se harventuu taas väkisinkin, kun nyt selän takana istuva silmäpari kuuluu poikaystävälle, jonka en soisi tietävän tästä  blogista yhtikäs mitään, ne jotka ovat enemmänkin lukeneet näitä tekstejä ovat varmasti samaa mieltä, ihan kaikkea ei välttämättä heti tarvitse sille toiselle osapuolelle kertoa, vai mitä?
Mulle tuli just bussissa istuskellessani mieleen aihe jota oli tarkoitus spekuloida kotiin päästyäni täällä blogin puolela, mutta kah! Sepä unohtui jo. Aina pitäis kirjottaa ylös kun idea iskee, millonkohan ihminen senkin oppii? Elikkä tällä erää pää lyö tyhjää ja sanat katoavat vilisten mielestäni, tuolla ne jo hyppii kovaa vauhtia parvekkeelta alas, itsetuhoisia pirulaisia. Menen kessun merkeissä koittaa pyydystää niitä, wish me luck! Palaan asiaan jos saan paskiaiset kiinni.

xx,

Veera

"Eihän sun äidinkieli edes tunne sanaa tunne"

Tässä yksin sohvalla möllöttäessäni ja vaaaaanhoja ja vähän uudempia kuvia katsellessa ja fiilistellessä tulin spekuloineeksi ja oikein syvennyin tähän asiaan. Tunne. Kuvat herätti paljon hyviä muistoja ja ihania hetkiä, mutta niissä näkyi myös ihmisiä joita kohtaan olen tuntenut. Ja ihan järjetön Eemeli-ikäväkin iski. Hittolainen. Miks mä jotenki tosiaan aina onnistun ihastumaan sellasiin idiootteihin ketkä koukuttaa mut täysin pauloihinsa ja tää neiti on valmista kauraa niitten käsissä, ja tadaaaa sitten vedetään matto alta?

Elämä olis selkeesti helpompaa jos ei tarttis tuntea. Niitä huonompia fiiliksiä. Niinku pahaa mieltä, sydänsuruja, tuskaa ja ahdistusta. Enemmän ihastukset/rakastukset (mun elämässä ainakin) tähän asti on nimen omaan tuonut suhteessa enemmän näitä ikäviä tunteita. Vähän aikaa on jee jee kivaa ja kaikki on vaaleenpunasta ja ihkudaata, ja sitten joku repiikin sun sydämen irti rinnasta ja heittää sen seinään, talloo päälle ja sylkee vielä kaupanpäällisiks. Thats it, enemmän tuskaa kun hyötyä. Okei, ainahan sitä sanotaan että kohtalolla on sormet pelissä ja kaikella tapahtuneella on tarkotuksensa. Mut mitä niin paskaa ja pahaa mä oon tehny ansaitakseni tunne-elämässä vaan ja ainostaan turpaan? Ja mua oikeesti on sattunu ja helvetin pahasti, nimimerkillä edelleen Eemelistä haavoja nuollen.. Ja miten ne keneen mä ihastun oikeesti ja tunteella niin miten ne pystyy olemaan just ne tapaukset ketkä sit vetää sen veitsen haavaan ja huolella? Ei sillai fiksusti ja filmaattisesti vaan niin kusisesti kun olla ja vaan voi. Mä oon niin kyllästyny näihin hommiin et oksat pois ja pala latvaa kans..

Vaikka oonki monen silmissä saatanan itsevarma ja kova muija kenen maata ei helposti horjuteta, niin kyllä mua oikeesti hetkauttaa. En vaan välttämättä halua kaikille näyttää sitä saatanallista heikkoutta mikä mussa piilee. Vaikkakin sitä joskus joku viisas on sanonut että välillä pitää olla heikko että jaksaa olla taas vahva. Mut äh, ennemmin mä sitten piiiloudun neljän seinän sisään ja masistelen täällä, sitkun on oikein paha hetki ni sit voi puhua jollekkin mut muuten ollaan hyssshyss... Ja tääki on tällasta ihan turhaa vineemistä, ei tälle asialle mikään tai kukaan mitään mahda? Onpas tyhmä olo oikein kirjottaa postaus tällasesta asiasta.

Jotenki vaan näinä hetkinä kun tuntuu että kaikki löytää rinnalleen joitain vakampia(viimeisimpänä Veera, jolle kerroin olevanu hyvinkin mustasukkainen :D) sutinoita, niin sitä alkaa ajattelee että olis itellekkin oikeesti joku kainalo kiva.. Ja joku sellanen tyyppi ketä vois oikeesti tykätä. Ja kenelle näyttää se, ja antaa sen hurja määrä rakkautta mitä tässä neidissä on antaa! Ei siinä, mä rakastan myös mun sinkkuelämää, tätä et saa olla ja mennä huolta huomisesta ja siitä et siel on puhelimen päässä joku kenelle täytyy kertoa kaikki liikkeet missä millonkin menee ja millon tulee kotiin jne.. Mut tässä kun on 18 vuotiaasta asti menty ja bailattu, ni sellanen kepee "suhde" olis ihan poikaakin välillä. Ei tarttis aina olla yksin ku muilla on joku. Kaikki pitää nykyään kaiken maailman parisuhdeiltamia ja tehdään tyttö ja poikaystävien kanssa kaikkee kimpassa, ni mitä Krista tekee? Menee yksin sinne kaikkien pariskuntien joukkoon, ja oikein tunnen miten kaikki kattoo sillai säälivästi ku toiki joutu yksin tulee ku ei sil kans sit ketään oo.. Huoh :D Nojoo, ehkä nää masistelut taas tästä sitten kun viikonloppu tiedossa ja radalla taas.

Mutta pääpiirteisin pointtini oli se, että oon kyllästynyt tuntemaan. Oikeesti. Nyt olis sellanen Off-katkaisija ihan jepa, varsinki sen puolesta ettein ikävöis Eemeliä enää. Mutku auts, mä oikeesti tykkäsin siitä. Ja kukaan ei edes käsitä, et miten paljon vaikka mä olen siitä kaikille kertonutkin...:P Aika parantua pässi!

Parempiin fiiliksiin, Krisse.

Goooooooood morning!

Se alkais sit olee tammikuu puolessa välissä, kovaa vauhtia kesää kohti mennään siis! Ja just luin lööpistä, et kevät tulee aikaisin tänä vuonna, joten jes! Olen omalla malttamattomalla kaksosmaisella tavallani odotellut kesää kuin kuuta nousevaa jo monta päivää, eikä sitä vaan näy. Kummallista, toisaalta periaatteessa hyvä, koska olis taas tämänvuotinen "kesäksi rantakuntoon" kamppis aluillansa. Saapa nähdä, mut jotain pitäis kyllä keksiä, olen melko varma, että rannalla olis mukavampi chillailla sen jääkylmän sidukan kanssa suurine aurinkolaseineen, jos olisi edes pikkusen enemmän sinut oman kroppansa kanssa, tää on tää maaginen viiden kilon juttu, you know what i mean? Naiset ympäri maailman tuntuvat ajattelevan, että jos sen viisi kiloa saisi tiputettua niin elämä alkaisi kuin itsestään tuntua paljon paremmalta, eikä mikään olisi niin vaikeaa, melkein maanantaitkin poistuisivat kokonaan, muttuen vaikkapa iloisiksi pikku-lauantaiksi. No niin, eipä tästä aiheesta enempää, eihän tämän blogin sisältöön sovi kuin oikeastaan yhdenlainen liikunta, jota on tässä viime aikoina harrastettu PALJON. Jep, Sauli teki comebackin sieltä jumalanselän takaa, ja ollaan vietetty hyvinkin tiiviisti aikaa yhdessä, vaikkakin mun sitoutumiskammo/paikoilleenasettautumispelko/häkkikammo huuteleekin välillä että "JARRUA!". Mutta olen päättänyt vaimentaa tuon mokoman äänen, koska keskusteltuamme asioista Saulin kanssa,hänen todettuaan ettei pysty jatkamaan pelkkää fuckbuddy meininkiä kovinkaan paljon kauempaa huomasin etten halua päästää tätä kyseistä kaksilahkeista näpeistäni niin helposti. Otetaan nyt siis sillälailla tavallaan hitaasti, jos nyt tässä kohtaa voi enää niin sanoa, ja katsellaan sitä facebookin suhdestatuksen muuttamista sitten vasta kun sen aika on oikea. Mulla on siis hyvä fiilis tästä jutusta, vaikka tunnenkin itsenä tavattoman suureksi jengipetturiksi, kiitos Kristan :D Läppäläppä.

Kuitenkin tuohon alun teemaan sopiva biisi voisi istua hienosti tähän kohtaan;

Kiittäen ja kumartaen, märillä suukoilla päättäen,

Veera

Uudet vuodet ja vielä vanhat tuulet.

Heippahei taasvaan vaihteen vuoksi ja oikein hyvää uutta vuotta! Toivottavasti se on kovin menestyksekäs ja täynnä saamisen ja antamisen iloa.

Tässä on ollu taas vähän kaikenmoista sählinkiä taas, viikonloppuna muutin TAAS ja kommuunielo Veeran porukoitten kanssa loppui. Surullista, mut toisaalta ihanaa päästä omaan rauhaan. Taino rauhaan miten sen nyt ottaa, asun maantasakerroksessa ja ikkunoissa ei oo sälekahtimia tai muutakaan, olo on ku kultakalalla pallomaljassa.. No pimennysverhot on ostettu ja nyt vaan odotellaan jotta joku sattuis vahingossa tulemaan porakoneen kanssa kylään ja verhot tulis ikkunaan :D

Parit pippalotkin tässä on välissä kerennyt olemaan.. Uusvuos oli ihan huippu, oltiin kaikki taas ihan tukka jumissa mut hauskaa oli helvetisti! Seuraavana päivänä ei niinkään, kaaduin nimittäin rappuset illalla ja oli selkä ja perse kivasti kipeenä :D Viime torstaina oltiin lähipubissa istumassa Veeran,Saulin,Sirun, Maijan, Hannan ja Matiaksen kanssa. Lähdettiin sitte Veeran porukoille saunajatkoilemaan, mentiin viiden jälkeen hirveessä tumussa nukkumaan ja perjantaina vielä vähän töihin.. Nätti olo, pikkasen särki pää aamulla! Mut ei se vähän haittaa, pääasia et oli hyvät pileet. Ja Matias nukkui toisella puolella taloa ja minä omassa huoneessani, eli ei tullu toista kertaa kiellon päälle ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Mutta palaillaanhan taas toivottavasti vähän enemmän asiapitoisten juttujen merkeissä..

xx. Krisse.