maanantai 15. elokuuta 2011

Hieno veto!

Veera täällä tällä erää kirjoittelee, elikkä jos tähän iltaan on Kristalla jotain lisättävää niin sopii sitten tehdä tuonne loppuun sellainen oma "toimituksen huomautus" laatikko, ja näin tästä eteenkin päin.

Perjantai


"Tänään jos ottais ihan sillee iisisti vaik ihan pari vaan."
Tuohon suuntaan käytiin puhelinkeskustelua illan vasta lähentyessä, Krista kuitenkin ilmaantui meille ja toi mukanaan sixpäkin lonkeroa, ja itsehän olin jo varautunut muutamalla siiderillä sekä pullolla viiniä, kyllä nää alkkikset toisensa tuntee...
Ryypiskeltiin täällä sitten on/offilla meitsin pikkuveljen (19vee) ja sen kavereiden kanssa ja jossakin kohtaa seuraan liittyi myös Vilma (ks. pikku info alhaalla).
Vilma ilmoitti, että tänäänhän sitten lähdetään ihan varmasti klubbailemaan, kerran hänellä on melkein viimeinen viikonloppu menossa tässä kylässä. Pistettiin leikisti hetki vastaan ja suostuttiin lopulta, kun saatiin neitoselta vielä kyytikin kaupunkiin.
Ensin käytiin sivistyneesti yhdellä katselemassa minkä näköistä jengiä tänään on liikenteessä, ja tultiin siihen lopputulokseen, että nyt vähän vauhtia ja äkkiä seuraavaan paikkaan, kutsuttakoon tätä vaikka nimellä The Joint (tähänkin tulemme vielä myöhemmin palaamaan).
Nesteet naamariin ja matka jatkui, Jointin tiskille päästyämme ehdittiin tilata yhdet ja ennen juoman edes koskettaessa huulia löytyi Veeran entinen yhden yön juttu tiskiltä. Sama tapaus toimii myös toisinaan Jointissa pokena. Noh meitsi heitti salmarin huiviin ja jäin hetkeksi jutustelemaan ja vanhoja muistelemaan (hehheh) ja äijähän tarjosi siinä paukun herrasmiesmäiseen tapaansa myös. Siirryttiin siitä sitten Kristan ja Vilman pöytään istuskelemaan ja tuskanomaisin tuntein varautumaan illan esiintyjään, joka oli jonkinverran mainetta niittänyt coveribändi.
Siinähän ne sitten soitteli ja tällä välin pokemies koitti kovasti lämmitellä meitsiä, mutta jostain kumman syystä mielessä pyöri vaan, että "mitäköhän Konstamies tänään puuhailee.."
Krista oli jossain kohtaa iltaa kyseiselle kaverille jo soitellut ja ilmoitellut illan suunnitelmista,ja kyllähän se sieltä aika pian ilmaantuikin pelipaikalle.
Samaan aikaan Krista päätti tehdä selvyyden Eemeli asiaan ja lähetti tälle viestin tyyliin näin:
"Emmä susta ole itselleni mitään unelmien poikaystävää leipomassa, et ihan lunkisti vaan." 
Vastausta ei koskaan saapunut, mutta mies kylläkin.
Itsehän en ihan tarkkaa tapahtumajärjestystä muista, mutta jossain kohtaa hätistelin pokemiehen tiehensä, käskin toisen kisuttelijan odottaa ihan pienen hetken ja kävin kyselemässä Konstalta illan suunnitelmia. Mies ilmoitti kotiin menevänsä ja että sinne saa ihan vapaasti tulla jatkoille.
Tällä välin toisaalla Vilma oli  pokannut jo entisen heilansa, joka nykyään kylläkin seurustelee toisen naisen kanssa, Krista oli saanut enemmän, kuin tarpeeksi huomiota jälleen kerran väärältä tasolta ja oli valomerkin paikka. Siitäpä sitten tietysti nakkarille jatkettiin, josta kukin lähti teilleen Vilma exänsä kanssa, Krista keskenään ja minä Konstan kanssa.
Tuli mieleen Sami Hedbergin abiristeily sketsistä pätkä:
"Mä en taaskaan saanu, mä en taaskaan saanu, mä en ikinä saa!"
Tämä siis tällä erää Kristan kohdille, sori peipe, kyllä säi vielä sen Eemelin kotiis viet!

Konstan kotosalla jotenkin kummasti nämä jatkot sitten venähti noin aamuseiskaan asti, jolloin muistan pistäneeni kännykkään herätyksen. Jostain syystä kuitenkin painoin herätyksen kuullessani torkua ja havahduin kymmentä vaille kymmenen "EI SAATANA MULLA ALKAA DUUNI 10 MINUUTIN PÄÄSTÄ!" Onneksi olin kuitenkin ottanut jo ulos lähtiessäni vaihtohousut mukaan, ehkä seuraavalla kerralla muistan myös hammasharjan. Töihin ilman kenkiä hölkätessäni kirosin paskat ballerinat ja kaikki ohi ajavat autot, sekä ketun joka tuijotti mua silmiin noin kahden metrin etäisyydeltä, ihan kun ei olis ollut tarpeeksi pelottava aamu.



Vilma
Enemmänkin Kristan kaveri, joka lähtee opintielle toiselle puolelle maata parin viikon päästä, hauska tapaus, sinkku,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti